Kompleksinės sistemos pasižymi naujomis savybėmis, kurias neįmanoma prognozuoti tiriant atskirus tų sistemų elementus. Buvo pastebėta, kad žinomi nesudėtingų sistemų analizės metodai yra neadekvatūs naujiems uždaviniams, neatsako į užduodamus klausimus, todėl kompleksinėms sistemoms analizuoti reikia kurti naujus metodus. Kompleksinių sistemų teorija yra palyginti nauja teorija ir viena iš pagrindinių jos taikymo sričių yra žmogaus organizmo funkcinės būklės vertinimo, mokslinių hipotezių tikrinimo, naujų žinių paieškos uždaviniai. Pasirinkta darbo tematika neabejotinai yra aktuali šiandienos teorijai ir praktikai. Darbe buvo nagrinėjami šeši elektrokardiografiniai parametrai: trukminiai RR-DQRS-DJTp ir amplitudiniai AR-AT1-ATS2. Iš parametrų skirtumų sudaromos matricų sekos ir skaičiuojami invariantiniai parametrai. Trečios eilės charakteringosios lygties didysis ir mažasis diskriminantai atvaizduojami jungtinėje fazinėje plokštumoje. Duomenims buvo pasirinkti kriogeninės terapijos elektrokardiogramų parametrai. / Complex systems have new features that can not be predicted testing of the individual elements of the system. It was noted that the known systems of simple analytical methods are inadequate for new tasks, not respond to questions, therefore, to analyze complex systems need to develop new methods. Complex systems theory is a relatively new theory, and one of its major application areas is human body's functional status assessment, scientific hypothesis testing, and the new knowledge-based search tasks. Selected topics of work are certainly actual today's theory and practice. Were analyzed six electrocardiographic parameters in this work: durational RR-DQRS DJTp and amplitudical-AR-AT1-ATS2. Differences between parameters of the sequence of matrices drawn up and calculated invariantical parameters. Third-order characteristic equations, great and small discriminants are represented in the united phase plane. Electrocardiograms cryogenic therapy parameters have been chosen for data.

Zur deskriptiven Darstellung der kardiologischen Untersuchung von Golden Retrievern wurden 50 vorberichtlich und klinisch gesunde Hunde der genannten Rasse untersucht. Die Probanden erfuhren eine allgemeine klinische Untersuchung mit besonderer Beurteilung des Herz-Kreislaufsystems, eine Blutdruckmessung, eine elektrokardiografische sowie eine echokardiografische Untersuchung. Zur Abklärung systemischer Erkrankungen, die die Herz-Kreislauffunktion beeinflussen können, wurden zudem Blutuntersuchungen durchgeführt. Während der klinischen Untersuchung lag die Herzfrequenz der Probanden bei 97,7 ± 28,0 Schlägen pro Minute. Auskultatorisch konnte bei keinem der Probanden ein besonderer Befund erhoben werden. Der Blutdruck wurde bei den untersuchten Tieren mittels Doppler-Sphygmomanometrie ermittelt. Dabei ergab sich ein systolischer Blutdruck von 152,5 ± 24,0 mmHg. Vier der Golden Retriever waren mit einem systolischen Blutdruck von 200 bis 220 mmHg hypertensiv. Mehrere Hunde wiesen zudem grenzwertig hohe Blutdruckwerte zwischen 160 und 180 mmHg auf. Anhand der durchgeführten Untersuchungen konnte keine Ursache für diese systemische Hypertension gefunden werden. Folgeerscheinungen der Hypertension ließen sich nicht nachweisen. Wahrscheinlich handelt es sich hierbei um eine aufregungsassoziierte kurzfristige Blutdruckerhöhung. Anhand der Laboruntersuchungen konnten geringgradige Veränderungen festgestellt werden, die allerdings keinen Einfluss auf die kardiale Funktion haben sollten. Mit Hilfe der elektrokardiografischen Untersuchung konnten keine Arrhythmien nachgewiesen werden. Acht der untersuchten 50 Hunde wurden aufgrund morphologischer pathologischer Veränderungen von der Erhebung echokardiografischer Referenzwerte ausgeschlossen, um eine Beeinflussung der Normalparameter zu verhindern. Von den Golden Retrievern mit pathologischen Veränderungen wiesen sieben eine geringgradige Subaortensstenose auf und ein Hund eine systolische Dysfunktion in Form einer okkulten dilatativen Kardiomyopathie. Anhand der durchgeführten Untersuchungen konnten echokardiografische Normalparameter für den Golden Retriever etabliert werden. Ähnliche Untersuchungen anderer Hunderassen zeigen die Wichtigkeit der Etablierung rassespezifischer Referenzwerte auf. Sieben der vorberichtlich und klinisch gesunden Golden Retriever wiesen eine geringgradige Subaortenstenose auf, einer eine okkulte Kardiomyopathie. Aufgrund der Gefahr der Vererbung der genannten Erkrankungen kann durch die vorliegende Untersuchung gezeigt werden, wie wichtig eine kardiologische Screening-Untersuchung von Golden Retrievern vor Zuchtnutzung ist.

Evaluation of inner/intra-systemic concatenations is becoming more popular. The application of complex systems theories for differently trained people may boost the knowledge about the intersystem concatenations and may provide more information about functional state and perceived exertion. The aim of the research: To evaluate the connection between cardiovascular system’s functional parameters and perceived exertion during rest, physical task and recovery. Objectives of the study: 1. To assess perceived exertion during bicycle ergometer test. 2. To determine cardiovascular system‘s functional parameters of differently trained subjects during different test performance stages: rest, load and recovery. 3. To find out the correlations between perceived exertion and functional parameters of cardiovascular system during rest, load and recovery. Contingent and methods: We had 57 young volunteers aged (22.75 ± 0,4 year) participating in this study. We divided participants according the trained feature in 4 groups: endurance (n=12, 23±0.35 year), endurance-celerity group (n=16, 20.5±0.55 year), strength group (n=10, 24.3±0.53 year) and non-active group (n=19, 23.21±2.22 year). Methods: Endurance group went through constant load until volitional exhaustion. Celerity-endurance, strength and non-active groups went through incremental loading where the increase was made every minute by 50 W. The perceived exertion was measured every 15 seconds with Borg (RPE6-20) scale. Ongoing... [to full text] / Populiarėjant sistemų sąveikų analizei, daugiau dėmesio skiriama sąsajų tarp skirtingų sistemų nustatymui bei vertinimui. Kompleksinių sistemų teorijos pritaikymas skirtingai adaptuotiems asmenims gali suteikti daugiau informacijos apie jų funkcinį pajėgumą bei suvokiamas pastangas. Darbo tikslas: Įvertinti suvokiamų pastangų ir širdies ir kraujagyslių sistemos funkcinių rodiklių ramybės, fizinio krūvio ir atsigavimo metu. Tyrimo uždaviniai: 1. Nustatyti suvokiamas pastangas atliekant veloergonometrinį testą. 2. Nustatyti širdies kraujagyslių sistemos funkcinių rodiklių kitimą ramybės, fizinio krūvio ir atsigavimo metu tarp skirtingo kryptingumo fiziškai adaptuotų vyrų. 3. Nustatyti koreliacijas tarp suvokiamų pastangų ir širdies kraujagyslių sistemos funkcinių rodiklių ramybės, fizinio krūvio ir atsigavimo metu. Tiriamųjų kontingentas: Tiriamųjų kontingentą sudarė 57 jauno amžiaus vyrai, kurių amžiaus vidurkis tyrimo pradžioje buvo 22,75 ± 0,41 metai. Tiriamieji buvo suskirstyti į keturias grupes pagal treniruojamą fizinę ypatybę: ištvermės grupė (n=12, amžius 23±0,35metai), greičio-ištvermės grupė (n=16, amžius 20,5±0,55 metai), jėgos grupė (n=10, amžius 24,3±0,53 metai) ir nesportuojančiųjų grupė (n=19, amžius 23,21±2,22 metai). Tyrime taikyti metodai: Ištvermės grupė atliko ištvermės mėginį, važiuodami pastoviu krūviu (W) iki išsekimo, greičio-ištvermės, nesportuojančiųjų bei jėgos grupės atliko pakopomis didėjančio fizinio krūvio mėginį, kur apkrova buvo keičiama kas... [toliau žr. visą tekstą]

Elektrokardiografinių rodiklių, ypač jų tarpusavio sąsajų kaitos tyrimas ir jų vertinimas naujais matematiniais analizės metodais – tai naujos galimybės praktiniam kompleksinių sistemų teorijos pritaikymui, siekiant atskleisti kurortinių veiksnių sukeliamus efektus. Bendrosios krioterapijos ir peloidoterapijos (gydomojo purvo vonios) procedūrų metu buvo nepertraukiamai registruota 12-os derivacijų EKG ir vertinta EKG rodiklių kaita šių procedūrų metu. Pritaikius naują matematinės analizės metodiką, sudarant dviejų procesų matricas ir išskaičiuojant diskriminantą, buvo vertinta EKG rodiklių dinaminių sąsajų kaita bei žmogaus organizmo funkcijų kompleksiškumos pokyčiai, vykstantys bendrosios krioterapijos ir peloidoterapijos procedūrų metu. Taip pat buvo vertintas organizmo jautrumo šalčio poveikiui ir adaptacinių organizmo reakcijų kitimas pakartotinių bendrosios krioterapijos poveikių metu. Pagal širdies ritmo variabilumo kitimą peloidoterapijos procedūrų metu buvo lygintos skirtingo amžiaus ir lyties žmonių adaptacinės organizmo reakcijos ir organizmo funkcijų kompleksiškumas. Šis tyrimas atskleidė net ir nedidelius reakcijų ypatumus ir skirtumus, kurių nebūtų galima pastebėti tiriant įprastinės elektrokardiografijos būdu. Toks tyrimo metodas ateityje galėtų būti plačiai taikomas kurortologiniuose tyrimuose, ypač diegiant naujas procedūras, tiriant ir lyginant gydymui taikomų procedūrų sukeltus efektus bei modeliuojant grįžtamąjį ryšį. / Research of electrocardiographic parameters, especially changes of their concatenations and assessment using new methods of mathematical analysis is a new opportunity to practically apply complex systems theory in order to reveal the effects, caused by factors of health resorts. The standard 12-lead ECG was registered synchronously and continuously through the procedures of whole body cryotherapy and peloidotherapy (mud baths) and changes of ECG parameters during these procedures were evaluated. A new mathematical analysis method, which consists of creating matrices of two processes and deducting a discriminant, was used to evaluate changes of dynamical concatenations of ECG parameters and functional changes of human organism’s complexity, which take place during general cryotherapy and peloidotherapy procedures. Organism’s sensitivity to cold and changes of adaptive reactions during repeated exposure to this factor during general cryotherapy was also assessed. Adaptive reactions and complexity of functioning of the organism within groups of various age and gender were compared according to the changes of heart rate variability. This research has revealed even small specificities and differences of reactions, which could not be identified by employing conventional electrocardiography. This test method could be widely applied in future researches in the field of health resort, particularly when introducing new procedures, researching or comparing treatment-induced effects... [to full text]

Das EKG ist ein etabliertes und einfach durchzuführendes diagnostisches Routineverfahren. Belastungsuntersuchungen in denen das EKG beispielsweise Aufschluss über myokardiale Ischämien und Rhythmusstörungen geben kann, belegen den hohen diagnostischen Stellenwert des EKGs. Die Veränderungen der Parameter des EKGs sind charakteristisch und unterliegen dabei den unterschiedlichen physiologischen Bedingungen. Die vorliegende prospektive klinische Untersuchung beschäftigt sich mit der Fragestellung, welche physiologischen Bedingungen für diese Veränderungen ursächlich verantwortlich sind. Dazu wurden 10 männliche Probanden in 2 doppelten Stufen- und 2 Dauertests mit und ohne ß-Blockade untersucht. Es konnte festgestellt werden, dass in Ruhe und bei intensiver Belastung die ß-Blockade eine Wirkung hatte, was auf einen relevanten Einfluss des Sympathikus schließen lässt. Bei leichter und mittlerer Belastung und in der unmittelbaren Nachbelastungsphase waren hingegen keine Unterschiede in den Tests ohne und mit ß-Blockade festzustellen. Deshalb ist die Annahme plausibel, dass die Regulation der Herzfunktionen durch den Parasympathikus stattfindet, während der Sympathikus hier lediglich eine ergänzende Modulationsfunktion hat. Grundsätzlich unterstützt dies insgesamt die Theorie der zentralen Mitinnervation, die nach den vorliegenden Ergebnissen allerdings vorrangig in der Bedeutung des Parasympathikus und nachrangig in der des Sympathikus liegt.

Abstract Cold weather associates with higher cardiovascular morbidity and mortality in various climates. It is also known that exposure to a cold environment instantly activates sympathetic nervous system and elevates blood pressure (BP) in healthy individuals. Hypertension can increase sympathetic reactivity and arterial stiffness, and could therefore exaggerate these cold-related changes. We implemented an experimental study to assess cardiovascular responses to habitual type of cold exposure among subjects with untreated hypertension. We selected a random sample of middle-aged men in the city of Oulu, Finland. The recruitment included home BP measurements. 51 untreated hypertensive men and 32 men without hypertension (controls) underwent 15 minutes whole-body cold exposure (temperature -10°C, wind speed 3m/s, winter clothing, standing). Brachial, central aortic, and continuous BP, as well as electrocardiography (ECG) were measured before (15 min), during (15 min), and after (20 min) the exposure. Skin temperature and thermal sensations were also assessed. The employed exposure increased central and brachial systolic (ca. 25 mmHg) and diastolic (ca. 10 mmHg) BP in both test groups. One fourth of men with mild to moderate hypertension had systolic BP exceeding 200 mmHg while exposed to cold. Small heart rate (HR) reduction was not enough to compensate for the elevated BP, and cardiac workload increased during cold exposure. Cardiac repolarization showed modest arrhythmogenic changes and frequency of ventricular ectopic beats increased slightly in cold conditions. Cold exposure also increased cardiac vagal baroreflex sensitivity in both test groups, whereas an estimate of vascular sympathetic activity increased only among controls. We also found an elevated systolic home BP variability to associate with higher cardiac workload and BP responses to cold. Moderate cold air exposure substantially increased BP but also activated cardiac vagal regulation among untreated hypertensive and non-hypertensive men. The BP level reached in cold conditions was considerably high in those with hypertension, and especially in those with both hypertension and higher home BP variability. These results are important to health care professionals who treat hypertensive patients. The importance of year-round BP control and proper protection from cold should not be underestimated. / Tiivistelmä Kylmään säähän liittyvä verenkiertoelimistön sairauksien paheneminen on havaittu eri ilmastoissa. Tiedetään myös, että terveillä henkilöillä sympaattisen hermoston aktiivisuus ja verenpaine nousevat kylmässä ympäristössä. Kohonnut verenpaine eli hypertensio voi lisätä sympaattista reaktiivisuutta ja valtimojäykkyyttä sekä siten voimistaa verenkiertoelimistön kylmävasteita. Kokeellinen tutkimuksemme arvioi sydämen ja verisuoniston vasteita tavanomaiseen kylmäaltistukseen hoitamatonta hypertensiota sairastavilla henkilöillä. Tutkittavat olivat Oulun väestöstä satunnaisesti valittuja keski-ikäisiä miehiä, joilta määritettiin verenpaine kotimittauksilla. 51 hoitamatonta hypertensionta sairastavaa miestä ja 32 miestä, joilla ei ollut hypertensiota (verrokit), altistettiin 15 minuutin ajan kylmälle (lämpötila -10 °C, tuuli 3 m/s, talvivaatteet, seisten). Verenpainetta mitattiin olkavarresta, epäsuorasti sydämestä ja jatkuvana signaalina ennen altistusta (15 min), sen aikana (15 min) ja jälkeen (20 min). Samalla seurattiin sydämen sähköistä toimintaa, iholämpötiloja ja lämpötuntemuksia. Kylmäaltistus kohotti sekä sydämen että olkavarren ylä- (noin 25 mmHg) ja alapainetta (noin 10 mmHg) molemmissa tutkimusryhmissä. Neljäsosalla lievää tai kohtalaista hypertensiota sairastavista miehistä yläpaine kohosi yli 200 mmHg tasolle. Sykkeen lasku ei riittänyt tasapainottamaan kohonnutta verenpainetta ja sydämen työmäärä nousi. Sydämen rytmihäiriöherkkyys ja vastaavasti kammiolisälyöntien esiintymistiheys olivat myös hieman koholla altistuksen aikana. Kylmäaltistus kasvatti sydämen vagaalista barorefleksiherkkyyttä molemmissa ryhmissä. Verisuonten sympaattinen verenpainevaihtelu kasvoi vain verrokeilla. Sydämen työmäärä ja verenpaine kohosivat kylmässä enemmän heillä, joiden verenpaineen vaihtelu kotona oli korkeampi. Tavanomaista talvipäivää vastaava kylmäaltistus kohotti verenpainetta voimakkaasti, mutta myös aktivoi sydämen suojaavaa säätelyä sekä hoitamatonta hypertensiota sairastavilla että verrokeilla. Kylmässä saavutettu verenpainetaso oli merkittävä heillä, joilla oli hypertensio, ja erityisesti heillä, joilla oli sekä hypertensio että suurempi kotiverenpainevaihtelu. Tämä tutkimustieto on tärkeää hypertensiopotilaille sekä heitä hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille. Tulokset korostavat ympärivuotisen verenpainekontrollin ja kylmältä suojautumisen tärkeyttä.

The diploma thesis describes selected Vernier sensors and demonstrates their utilization in schools. The selection of digital tools is focused on medial area. In particular, the thesis deals with the ECG, spirometer, and dynamometer sensors. In the theoretical part, the history of the Vernier company is presented and the Vernier system and its benefits are discussed with special regard to the workflow from preparation phase to the process of measuring which can be used in classrooms. The research part consists of individual measuring experiments utilizing the sensors and their comparison with medical tools.

Ambulansbaserad vård utgör idag en kvalificerad vårdresurs med högutbildad personal som utför medicinska bedömningar och behandling utanför sjukhus. Ambulanssjuksköterskan arbetar utifrån behandlingsriktlinjer och bedömningsinstrument. Bröstsmärta är en av de vanligaste larmorsakerna för ambulanssjuksköterskan och den vanligaste orsaken till bröstsmärtor är akuta koronara syndrom. Det är av stor vikt att behandlingsriktlinjerna följs för att patienterna ska få en likvärdig vård oavsett kön. Syftet var att utvärdera ambulanssjuksköterskans prehospitala omhändertagande av patienter med bröstsmärta. Frågeställningarna var att undersöka vilka skillnader i undersökning, bedömning och behandling avseende patientens kön finns, samt i vilken utsträckning behandlingsriktlinjerna följs gällande undersökning, bedömning och behandling. Designen var en retrospektiv journalgranskningsstudie med kvantitativ ansats och ett randomiserat urval. Ett datainsamlingsformulär arbetades fram och en granskning av 379 patientjournaler i journalsystemen Ambulink och Melior utfördes. Totalt ingick 152 kvinnor och 227 män i studien. Insamlade data analyserades i statistikprogrammet Statistical Package for the Social Sciences. Resultatet visade låg följsamhet till behandlingsriktlinjerna gällande behandling med Acetylsalicylsyra och Nitroglycerin. Det framkom även att kvinnor erhåller mindre läkemedel än män generellt sett, inga kvinnor transporterades direkt till percutan koronar intervention samt att kvinnor triageras lägre än män. En hög andel av patienterna erhöll dock ett prehospitalt EKG. Av dessa var nära hälften bedömda av sjuksköterska på HIA eller av medicinjour. Studien visade också att få patienter smärtskattades i samband med bröstsmärta. En tänkbar anledning till att Acetylsalicylsyra och Nitroglycerin inte givits kan enligt författarna vara att det inte förelåg någon misstanke om underliggande hjärtischemi. Påvisade könsskillnader skulle kunna vara att kvinnor och män uttrycker smärta på olika sätt. En anledning till att ett fåtal patienter blivit smärtskattade kan exempelvis vara språkförbistringar, stress och rädsla. Följsamheten till behandlingsriktlinjerna hos patienter med bröstsmärta är relativt låg och läkemedelsbehandlingen i samband med bröstsmärta kan anses underutnyttjade. Mer forskning behövs gällande behandling relaterat till symtomskillnader mellan kvinnor och män i samband med hjärtinfarkt.

This investigation evaluated the electrocardiographic responses at rest and in the stress test of adults and elderly of both genres in normoxia and hypoxia situations. For this, were tested. 67 voluntaries from the ages of 50 to 79, divided in 45 sedentary persons, men and women (Group 1); 15 soccer players that play the city championship at the senior category (55 or plus) (Group 2) and seven high performance canoeists (Group 3). The participants were submitted, following the order, to rest and stress test EKG, in both normoxia and hypoxia situations. The EKG tracing results were compared qualitatively, between the described situations, and the clinical observations revealed in the tests analyzed. Results: 52 subjects presented EKG results of normal effort and without difference between the two test situations (normoxia and hypoxia). In 12 subjects were found tracing alterations that occur in hypoxia that didn t appeared in normoxia. Referring specifically to the hypoxia alteration, were shown, at total, a five-case occurrence of extrasystoles, eleven ST segment depression and 1 T wave flatness. The number of cases of apparently healthy persons, that didn t showed alteration of TEN and TEH, which allows to claim that the hypoxia exam is safe to these people. The cases of TEH alteration, without TEN correspondence, suggest that TEH can be more sensible to detect alterations with a possible pathological indicative; mainly referring to myocardial ischemia signals and rhythm disturbs. / Esta investigação avalia as respostas eletrocardiográficas em repouso e no teste ergométrico de adultos e idosos de ambos os sexos nas situações de normoxia e em hipoxia. Para isso, foram testadas 67 pessoas voluntárias na faixa etária entre 50 a 79 anos, divididos em 45 pessoas sedentárias, homens e mulheres (Grupo 1); 15 jogadores de futebol que disputam o campeonato da cidade na categoria sênior (igual ou maior que 55 anos) (Grupo 2) e sete canoístas de alto rendimento (Grupo 3). Os participantes foram submetidos, seguindo a ordem, a ECG de repouso e teste ergométrico, ambos nas situações de normoxia e hipoxia. Os resultados de traçado eletrocardiográfico foram comparados qualitativamente entre as situações descritas, e as observações clínicas manifestas nos testes analisados. Resultados: 52 sujeitos apresentaram resultados de ECG de esforço normais e sem diferenciação entre as duas situações de testes (normoxia e hipoxia). Já em 12 sujeitos constatou-se que as alterações de traçado que ocorreram em hipóxia não tinham aparecido em normoxia. Referindo-se especificamente às alterações em hipoxia, foram evidenciadas, no total, a ocorrência de cinco casos de extrassístoles, onze de infradesnivelamento do segmento ST e 1 de achatamento da onda T. O número de casos de pessoas aparentemente sadias, que não apresentaram alterações do TEN e TEH, permite afirmar que o exame em hipoxia é seguro para essas pessoas. Os casos de alteração no TEH, sem correspondência em TEN, sugerem que o TEH pode ser mais sensível para detectar alterações com possível indicativo patológico, principalmente no que se refere a sinais de isquemia miocárdica e distúrbio de ritmo.

Abstract “Early repolarization” (ER), consisting of J waves and ST-segment elevation in the standard 12-lead electrocardiogram (ECG), has been considered a benign finding for over 60 years until 2008 an over-presentation of ER ECG pattern in infero-lateral leads was described in patients with idiopathic ventricular fibrillation. The purpose of this thesis was to assess the prevalence and prognostic significance, and to characterize the clinical features of this ECG pattern primarily in the general population. This thesis investigated the electrocardiographic features of a total of 20,308 general population individuals, 565 athletes, 432 victims of sudden cardiac death and 532 survivors of an acute coronary event. The overall prevalence of infero-lateral ER ECG pattern in the general population samples was in range between 3.3 and 6.1 percent. ER seemed to have a heritable basis as siblings of individuals displaying the ER pattern had significantly increased odds for presenting this ECG pattern. Several strong associations between ER pattern and clinical factors were observed in all populations. The ER patterns with horizontal or descending ST-segments were associated with significantly increased arrhythmic mortality during a follow-up of 30±11 years, and high amplitude (>0.2mV) J waves in the inferior leads were associated with a high risk of arrhythmic death (multivariate adjusted hazard ratio 3.13 (95% confidence interval 1.55 to 6.32). The ER ECG pattern was also independently associated with sudden cardiac death during an acute coronary event, with an odds ratio of 2.02 (95% CI 1.04 to 3.61) for suffering sudden death. The ER patterns with rapidly ascending ST-segments, the dominant type of ER ECG in young, healthy individuals, were not associated with any adverse outcomes. A multicentre meta-analysis of genome wide association study of ER ECG pattern performed in a total of 14,633 individuals pointed to an associated locus in KCND3 (Kv4.3) gene, which encodes a subunit of the Ito channel, but the association did not reach genome-wide significance and could not be replicated in all study populations. In conclusion, the results of these studies demonstrated that the ER ECG pattern with horizontal or descending ST-segments, especially in the inferior leads, is associated with an increased risk of sudden arrhythmic death in the general population, and that individuals carrying this ECG pattern are at increased risk of suffering fatal arrhythmia during an acute coronary event. The ER pattern with rapidly ascending ST-segments is common in young healthy athletes and is not associated with any increased risk of fatal events. Although the ER ECG pattern increases the relative risk of arrhythmic events, the absolute risk in an individual is low and therefore this ECG pattern should not be interpreted as a high-risk marker of mortality. The genetic background of this ECG pattern remains to be clarified. / Tiivistelmä Normaalissa 12-kytkentäisessä sydänfilmissä (EKG) J-aallosta ja ST-segmentin noususta koostuvaa varhaista repolarisaatiota (ER) pidettiin yli 60 vuotta hyvänlaatuisena muutoksena, kunnes vuonna 2008 ER:n esiintyminen alaseinä-lateraalikytkennöissä liitettiin idiopaattiseen kammiovärinään. Tämän väitöstutkimuksen tarkoitus oli selvittää EKG muutoksen esiintyvyys ja ennustearvo normaaliväestössä, sekä selvittää sen kliinisiä erityispiirteitä. Väitöstutkimusta varten tutkittiin 20,308 normaaliväestön henkilöä, 565 urheilijaa, 432 äkillisesti (sydänperäisesti) menehtynyttä henkilöä ja 532 akuutista sepelvaltimotautikohtauksesta selviytynyttä potilasta. ER-EKG:n kokonaisesiintyvyys alaseinä-lateraalikytkennöissä normaaliväestön otoksissa vaihteli 3.3 % ja 6.1 % välillä. ER-EKG:n esiintyessä merkittävästi muita useammin sisaruksilla ER-EKG vaikutti periytyvältä muutokselta, ja lisäksi kaikissa otoksissa ER-EKG liittyi useisiin muihin tunnettuihin kliinisiin muuttujiin. ER-EKG, ts. J-aallot, joita seurasivat horisontaalinen tai laskeva ST-segmentti, liittyivät merkittävästi lisääntyneeseen rytmihäiriökuolleisuuteen pitkän seuranta-ajan (30±11 vuotta) aikana, ja korkea-amplitudiset (>0.2mV) J-aallot alaseinäkytkennöissä liittyivät korkeaan riskiin kuolla äkillisesti rytmihäiriöön (monimuuttuja-vakioitu riskisuhde 3.13, 95 % luottamusväli 1.55–6.32). ER-EKG lisäsi lisäksi itsenäisesti sydänperäisen äkkikuoleman riskiä akuutin sepelvaltimotautikohtauksen aikana (vetosuhde 2.02, 95 % luottamusväli 1.04–3.61). Etenkin nuorilla ja terveillä urheilijoilla esiintynyt EKG tyyppi, J-aallot ST-segmentin nousujen yhteydessä, ei liittynyt huonoon ennusteeseen. Monikeskusmeta-analyysi perimänlaajuisista assosiaatiotutkimuksista (GWAS) 14,633 henkilöllä antoi viitteitä geenimuutoksesta KCND3, joka koodittaa osaa Ito kanavasta, mutta löydöstä ei kyetty toistamaan kaikissa tutkituissa aineistoissa. Väitöstutkimuksen osatöiden perusteella ER-EKG muutos ilman ST-segmentin nousua, erityisesti alaseinäkytkennöissä esiintyessään, liittyy normaaliväestössä lisääntyneeseen riskiin sydänperäiselle rytmihäiriökuolemalle, ja että henkilöillä, joilla muutos esiintyy, on lisääntynyt riski menehtyä äkillisesti sepelvaltimotautikohtauksen aikana. ER-EKG ST-segmentin nousuihin liittyen on yleinen löydös nuorilla terveillä urheilijoilla ja se ei näytä liittyvän lisääntyneeseen riskiin rytmihöiriöille. Vaikka ER-EKG lisääkin suhteellista riskiä rytmihäiriöille ja ennenaikaiselle kuolemalle väestötasolla, absoluuttinen riski on pieni, eikä muutosta tulisi luokitella suureksi riskitekijäksi. Löydöksen geneettinen tausta on vielä avoin kysymys.