No description available.

Abstract The starting point of this formal-theoretical thesis is the didactic dilemma of language immersion. This means the emphasis on linguistics in prevailing research tradition, as well as the lack of theoretical basis in teaching practice. The thesis in theory consists of two parts and a didactic model, presented in the end. The base of the thesis structure and content have been the didactic questions what, why and how. The realization of these questions varies in different parts of the thesis from subject related to general didactics. The thesis analyses the didactic image of Swedish language immersion and from this concludes a culture-oriented didactic model, cultural pedagogic model. The basic elements of language immersion (functionality, overall coherence of comprehending information, the aim to develop child's linguistic awareness) form a natural part of cultural pedagogic model. Of the basic elements of language immersion can be concluded the basic factors of the model – culture, language, information, and (social) behaviour – which need to be taken account of equally in order to implement educational teaching. In the background of cultural pedagogic approach there is a certain concept of the relationship between a community and an individual. On community level it is a question of an identity being formed as well as individual's identification on the essence of prevailing culture. The problems of identity include the varied and complex values of the environment, which present the individual with challenges to which school must be able to respond. School has to develop its aims to support child's identity and self perception, both from the content and the operational point of view. When we ask, referring to Dewey's (1916) views, where the aim of the education is, answer is around us, in our environment. For this reason school should aim its operation to consider cultural factors. School operation should be both agreeable and significant. The basis needs to lie on considering the significant life functions in communication. Functionality as a word includes the possibility to pay attention to real individuality in education. Communication includes a concept of the essence of social behaviour. When we consider individual problems in supporting growth, it's a question of supporting child's inner personality, accepting child's essence. In practice adapting social and individual aspects in school life is enabled by uniting contents, such as in theme teaching. On functional level these culturally significant themes are implemented by means of project method. Making these didactically coherent curriculum themes concrete is the essential meaning of this thesis. / Tiivistelmä Tutkimuksen lähtökohtana on kielikylpyopetuksen didaktinen ongelma. Tällä tarkoitetaan vallitsevan tutkimustradition lingvistiikkapainotteisuutta sekä opetuksen käytäntöjen pedagogis-teoreettista perustelemattomuutta. Tutkimus on otteeltaan formaalis-teoreettinen ja se koostuu teoreettisesti kahdesta osasta sekä lopussa esitettävästä didaktisesta mallintamisesta. Tutkimuksen rakennetta jäsentävänä sekä sisältöä ohjaavana lähtökohtana ovat olleet didaktiset peruskysymykset mitä, miksi ja miten. Kysymysten konkretisointi työn eri osissa vaihtelee ainedidaktisesta yleisdidaktiseen. Tutkimuksessa jäsennetään teoreettisesti ruotsin kielen kielikylpyopetuksen didaktista kuvaa sekä johdetaan kulttuurisesti orientoitunut didaktinen malli, <b>kulttuuripedagoginen malli</b> . Kielikylpyopetuksen didaktiset peruselementit (toiminnallisuus, tiedonkäsityksen kokonaisvaltaisuus, lapsen kielellisen tietoisuuden kehittäminen) soveltuvat luontevasti osaksi kulttuuripedagogista ajattelutapaa. Näistä voidaan johtaa kulttuuripedagogisen mallin perustekijät – kulttuuri, kieli, tieto ja (sosiaalinen)toiminta – joiden tasapainoinen huomiointi opetuksessa mahdollistaa kasvattavan opetuksen toteuttamisen. Kulttuuripedagogisen ajattelutavan taustalla on tietty käsitys yhteisön ja yksilön välisestä suhteesta. Yhteisötasolla kyse on identiteetin muodostumisesta ja yksilön identifioitumisesta vallitsevan kulttuurin olemukseen. Identiteettiproblematiikkaan liittyy ympäristön moniarvoisuus ja kompleksisuus, jonka yksilölle so. lapselle asettamiin haasteisiin koulun on pystyttävä vastaaman. Koulun olisi kehitettävä sisällöllisiä ja toiminnallisia tavoitteitaan lapsen identiteettiä ja minuutta tukeviksi. Kun kysymme Deweyn (1916) näkemyksiin viitaten, missä kasvatuksen tavoite "sijaitsee", vastaus on ympärillämme, ympäristössämme. Siksi koulutoiminnan tulisi suuntautua kulttuuristen tekijöitten käsittelylle. Mielekkyyden lisäksi koulutoiminnan on oltava merkityksellistä. Sen on perustuttava kulttuurisesti merkityksellisten elämäntoimintojen käsittelyyn yksilöitten välisessä kommunikaatiossa. Toiminnallisuus sanana sisältää mahdollisuuden todellisen yksilöllisyyden huomiointiin opetuksessa. Kommunikaatio puolestaan sisältää käsityksen sosiaalisen toiminnan olemuksesta. Kun pohdimme yksilön problematiikkaa kasvun tukemisessa, kyse on lapsen sisäisen olemuksellisuuden tukemisesta, lapsen essentian hyväksymisestä. Kulttuuripedagogisen näkemyksen mukaan yhteiseen tavoitteeseen pyrkiminen, kulttuurisesti merkityksellisten elämäntoimintojen parissa, aidossa sosiaalisessa toiminnassa, antaa jokaiselle mahdollisuuden oman olemuksellisuuden toteuttamiseen. Käytännössä sosiaalisen ja yksilöllisyyden yhteensovittamisen koulun toiminnoissa mahdollistuu opetuksen sisällöllisen eheyttämisen, kuten teemakokonaisuuksien avulla. Toiminnallisesti näiden kulttuurisesti merkityksellisten teemojen toteuttaminen tapahtuu projektimetodin avulla. Tämän didaktisesti kokonaisvaltaisen ja opetussuunnitelmallisen tematiikan konkretisointi on tutkimuksen keskeinen tarkoitus.

Tutkielman tavoitteena oli selvittää voiko Suomessa julkaistua oppikirjaa perustellusti käyttää ruotsalaisessa suomi äidinkielenä -opetuksessa, ruotsalaisen peruskoulun opetussuunnitelman äidin­kielen kurssisuunnitelman keskeisiä sisältöjä vasten tarkasteltuna, kun kirja on tarkoitettu alun perin käytettäväksi Suomessa ruotsinkielisten koulujen suomi toisena kotimaisena kielenä -oppiaineessa, äidinkielenomaisen suomen oppimäärässä. Tutkimuksen taustalla on Ruotsissa julkaistun suomen kielen oppimateriaalin, joka olisi suunnattu ruotsalaisen kurssisuunitelman ”suomi ensimmäisenä kielenä” oppiaineeseen, vähäisyys. Äidinkielen­opettajat Ruotsissa käyttävät ruotsalaisen materiaalin vähäisyyden vuoksi Suomessa julkaistua opetusmateriaalia. Tutkimuksen teoreettinen kehys perustuu sosiokulttuurisen oppimis­käsityksen teorialle, ja sitä kehittävälle systeemis-funktionaaliselle kieliteorialle, tai genre­pedagogiikalle. Opetuksen, ja sen myötä myös oppimateriaalin tehtävien ja käsiteltävien tekstien on oltava näiden näkemysten mukaan sellaisia, että ne ovat oppijan lähikehityksen vyöhykkeellä. Tutkielman menetelmänä oli oppikirjatutkimuksen alalla yleinen sisällöntutkimus, ja tässä tutkielmassa sisällön­tutkimuksen kohteena oli nimenomaan oppikirja pedagogisena, ei ideologisena artefaktina. Oppikirjassa ei ole mukana ruotsinsuomalaista näkökulmaa, eikä se mainitse ruotsissa puhuttua suomea, joten tutkimuksessa on rajattu nämä kurssisuunnitelman kohdat tutkimuksen ulkopuolelle.  Tutkimuksen perusteella on todettavissa, että suomessa julkaistua suomen kielen opetusmateriaalia voidaan käyttää äidinkielenopetuksessa, mutta tietyin varauksin. Maiden välisten opetussuunnitelmien painotuserojen vuoksi käsitellyssä oppikirjassa oli vain vähän kaunokirjallisuuteen liittyviä sisältöjä ja tehtäviä, kaunokirjallisuuden ollessa kuitenkin yksi keskeinen osa ruotsalaista kurssisuunnitelmaa. / Målet med denna studie var att undersöka om det går att använda en finsk lärobok i modersmåls­undervisning i finska i Sverige i enlighet med den svenska kursplanen. Boken är publicerad i Finland och riktad mot undervisning i finlandssvenska skolor i ämnet finska som det andra inhemska språket, den modersmålsinriktade lärokursen (mofi). Det saknas lämpliga läroböcker och -material som är utformade för modersmålsundervisning i Sverige med de elever som studerar finska enligt kursplanen ”finska som modersmål”. På grund av bristen har modersmålslärare i Sverige använt sig av läromedel från Finland i undervisningen. Den teoretiska utgångspunkten i studien är den sociokulturella teorin om lärande, som utvecklas vidare i systemisk-funktionell grammatik, eller genrepedagogik. Enligt denna syn på lärande ska läroböcker, -medel och uppgifter vara anpassade så att eleven befinner sig i sin proximala utvecklingszon. Undersökningen grundar sig vidare på innehållsanalysens metoder och betraktar boken som pedagogisk artefakt, inte ideologisk. Boken har inte det sverigefinska perspektivet och nämner inte finskan man talar i Sverige, och därför har jag valt att lämna ut kursplanens delar som berör sverigefinsk kultur. Med den gällande svenska kursplan i modersmål - finska och dess centralt innehåll, visar studien att man kan använda boken i modersmåls­undervisningen även i Sverige, men på vissa villkor: På grund av de tyngdpunkter som den finska läroplanen i Finland har, uppvisar läroboken vissa brister, till exempel beträffande genrer: skönlitteratur saknas i stort sett helt i boken. / The goal of this study was to analyse whether it is arguable to use a textbook in Finnish mother tongue instruction in Sweden when the book itself is originally published in Finland and aimed to be used by Swedish speakers in language instruction within a subject called “Finnish as a second national language” in Finland. There is a lack of suitable textbooks and material that are designed for the Sweden Finnish mother tongue instruction with learners that are studying Finnish in Sweden following the course plan of “Finnish as a first language”. Due to the lack of suitable Swedish-made material, mother tongue teachers in Sweden have used material published in Finland. The theoretical basis of this study is found in the sociocultural perspective of learning and the systemic-functional language theory or genre-based pedagogy. According to these theories, the used material, textbooks and exercises should be on the learners’ zone of proximal development.  The analysis in this study follows the methods of content analysis, and the study focuses on the book as a pedagogical rather than ideological artefact. The textbook analysed in this study does not contain the Sweden Finnish perspective, and does not mention the Finnish spoken in Sweden, and therefore the parts of the Swedish course plan that are related to the perspective are left out of this study. With the current Swedish course plan for Finnish, and its core contents, the textbook in question may be used in mother tongue instruction, with some reservations. The book lacks few genres that are present in the Swedish course plan’s core contents, such as fictional literary genres other than short stories. The lack of specific genres is due to the different emphasises that the curricula of the two countries’ school systems have.