Abstract The topic of this thesis is to provide an analysis of how language is perceived in the textbooks used in lower secondary school mother-tongue classes. Scientific literature on this subject has defined ‘perception of language’ as referring to a collective approach to words, structures and phenomena of a language. ‘Perception of language’ includes a comprehensive notion of language as a system, of the ways it can be used and of its influence to its users. This study aims to provide new information responding to the needs of language cultivation and teaching. New information is needed on several issues pertaining to pedagogical approaches to teaching of mother tongue and literature. Didactics must now respond to the challenges represented by every-day life. The theoretical framework for this thesis is provided by critical discourse analysis, in particular as put forward by Norman Fairclough. Accordingly, the contents of text books are addressed from five different aspects: (i) grammar, (ii) linguistic cultivation, (iii) text linguistics, (iv) variation and (v) semantics and pragmatics. The main conclusion is that mother tongue represents itself as a random and controversial phenomenon. The learner will be treated not only as a child but also as a full-grown with full capacities. A key assumption is, nevertheless, that the texts given in the books will provide the learner with new knowledge. Conclusions on the different topics discussed include: (i) In grammar only a limited range of topics are included: lexical classes and sentence constituents. (ii) Language cultivation (planning) as presented in the books involves grammatical aspects but same issues come into consideration year after year. (iii) As far as textual competences are concerned, media and non-entertainment communication show a high ranking at the cost of creative and word-play elements of facts-based texts. (iv) Variation in Finnish is presented in the text books rather comprehensively but still in a narrow way. However, this will allow for enhancing a “learner identity”. (v) Semantics and pragmatics only have a small presence in the last year even though their level of abstraction could prove them very useful at that stage. Text books contribute to the wide perception of mother tongue as a less-liked subject. Still: these books aim to come closer to the learner’s real life. It is well possible for the school to overcome these barriers to how language is used. Mother-tongue text books pave the way for the learner to become an informed, educated individual. / Tiivistelmä Tutkimuksen aiheena on kielikäsitys peruskoulun yläkoulun äidinkielen oppikirjoissa. Aiempaan tutkimuskirjallisuuteen nojautuen kielikäsitys on määritelty siten, että se tarkoittaa kollektiivista näkemystä kielen sanoista, rakenteista ja ilmiöistä. Kielikäsitys sisältää ajatuksen siitä, millainen kieli on järjestelmänä, mitä sillä voidaan tehdä ja mitä se tekee meille. Päämääränä on ollut tuottaa uutta tietoa käytännön kielenhuollon ja opetustyön tarpeisiin. Tarvitaan uutta tietoa monista äidinkielen ja kirjallisuuden pedagogiikan asioista. Didaktiikan täytyy koettaa vastata arkielämän asettamiin haasteisiin. Teoreettisena taustana on kriittinen diskurssianalyysi, erityisesti Norman Faircloughin viitoittaman esikuvan mukaisesti. Tällöin oppikirjojen sisältöjä kuvataan, tulkitaan ja selitetään viidestä eri näkökulmasta: (i) kieliopin, (ii) kielenhuollon, (iii) tekstiopin, (iv) variaation sekä (v) semantiikan ja pragmatiikan vinkkelistä. Keskeisin päätelmä on, että oppikirjoissa äidinkieli esittäytyy hajanaisena ja ristiriitaisena ilmiönä. Yhtäällä oppijaa lähestytään lapsena mutta toisaalla häntä pidetään täysivaltaisena aikuisena. Silti keskeistä on, että kasvatettavan uskotaan oppivan uusia asioita oppikirjojen tarjoamien tekstien varassa. Tarkastelluista osa-alueista voi todeta seuraavaa: (i) Kieliopin opetus rajoittuu vain muutamiin asioihin: sanaluokkiin ja lauseenjäseniin. (ii) Kielenhuollon yhteydessä käsitellään myös kieliopin asioita; kielenhuolto toistaa samoja asioita vuodesta toiseen. (iii) Tekstitaidoissa korostuu media ja asiaviestintä; asiaproosaan sisältyvä luovuus ja sanaleikittely jäävät katveeseen. (iv) Suomen kielen vaihtelua oppikirjat esittelevät laajasti mutta ohuesti; variaation käsittely sinänsä antaa mahdollisuudet oppijan identiteetin vahvistumiseen. (v) Peruskoulun viimeisellä luokalla semantiikan ja pragmatiikan osuus on vähäinen, vaikka abstraktiotasonsa perusteella juuri ne saattaisivat olla otollista oppiainesta. Oppikirjat ovat osaltaan vahvistamassa yleistä käsitystä, että äidinkieli on vastenmielinen oppiaine. Korostettava silti on, että esimerkiksi huumoria hyväksi käyttäen teokset yrittävät lähestyä oppijan todellisuutta. On mahdollista, että koulussa saavutetaan vapautuminen kielenkäytön pidikkeistä. Äidinkielen oppikirjat tarjoavat väylän oppijan sivistyä.

<p>Suomen kieli on yksi Ruotsin vähemmistökielistä. Lain mukaan kaikki lapset, joilla on suomenkielinen tausta ja perustavat taidot suomen kielessä, ovat oikeutettuja suomenkielen opetukseen.</p><p>Tämä opinnäytetyö on pieni muotoinen kvalitatiivinen kartoitus Ruotsin peruskoulun suomen kielen opetuksesta. Teoria perustuu Ruotsin lakiin ja Ruotsin suomen kielen opetushistoriaan. Empiirinen osuus koostuu suomen kielen opettajien ja suomea opiskelevien oppilaiden haastatteluista sekä ruotsinsuomalaisen vapaakoulun rehtorin ja suomalaistaustaisen vanhemman kanssa käymistäni keskusteluista. Olen myös kysynyt usealta kunnalta suomen kielen opetuksen järjestelyistä ja sen toteuttamisesta.</p><p>Työn tavoitteena on kartoittaa suomen kielen opetuksen tämänhetkinen tilanne Ruotsin peruskoulussa. Eräs tutkimustulokseni osoittaa, että kunta ei tiedota tarpeeksi suomen kielen opetuksesta. Olen saanut myös selville, että pätevistä suomen kielenopettajista on pulaa Ruotsissa. Lisäksi olen todennut, että suomen kielen oppituntien pituus ei joissakin kunnissa yllä edes yhteen tuntiin. Kiertävien suomen opettajien työolot ovat stressaavia ja työpäivät koostuvat lähes pelkästään opetustunneista.</p><p>Kaikesta tästä olen tehnyt johtopäätöksen: suomen kielen opetuksen tilaa on parannettava laadukkailla opetustunneilla ja pätevillä opettajilla, joilla on hyväksyttävät työolot. Lisäksi opetuksen määrää täytyisi lisätä.</p> / <p>Finska är ett av Sveriges nationella minoritetsspråk. Enligt svensk lag har barn som har finsk bakgrund och grundläggande kunskaper i finska språket rätt till att få undervisning i finska.</p><p>I detta examensarbete presenterar jag en kort kvalitativ kartläggning av undervisningen i finska i den svenska grundskolan. Teoridelen bygger på förordningstexter och andra styrdokument samt litteratur om den historiska bakgrunden till dagens finskundervising i Sverige. Den empiriska informationen består av intervjuer av finska lärare och elever som läser finska samt diskussioner med en rektor i en sverigefinsk friskola och en förälder till ett barn som har ansökt om finskundervisning. Jag har även frågat flera kommuner om deras sätt att organisera och genomföra finskundervisning.</p><p>Syftet med detta examensarbete är att kartlägga finska språkets situation i dagens svenska grundskola. Ett av mina resultat är att kommunen inte informerar tillräckligt om finskundervisningen. Jag har också fått reda på att det råder brist på behöriga finska lärare i Sverige. Jag har även kommit fram till att finska lektioner i vissa kommuner är kortare än en timma. Ambulerande lärarna har stressiga arbetsförhållanden och arbetsdagarna består nästan endast av undervisningstillfällen.</p><p>Med hjälp av allt detta har jag kommit fram till följande slutsats: man måste förbättra villkoren för finskundervisningen med hjälp av högkvalitativ undervisning och behöriga lärare, som arbetar under acceptabla arbetsförhållanden. Dessutom bör undervisningstiden utökas.</p> / <p>Finnish is one of the Swedish minority languages. According to Swedish law children who have a Finnish background and basic knowledge of the Finnish language have a right to Finnish education.</p><p>In this Degree Project I present a short qualitative survey of the field of teaching of Finnish in Swedish primary schools. The theoretical frame work is based on Swedish law and the literature on the history of Finnish teaching in Sweden. The empirical data consist of interviews with Finnish teachers and their pupils and some discussions with a principal of the Sweden Finnish independent school and a parent for a child who had applied for Finnish education. In addition, several municipalities were surveyed about their plans forteaching Finnish.</p><p>The purpose of this study is to document the situation of the Finnish language in Swedish primary schools today. One of my findings is that municipalities do not provide adequate information about teaching in Finnish. A further finding is that there is a shortage of competent Finnish teachers in Sweden. I have also established that in some Swedish states schools the Finnish lessons are not even an hour long. The travelling teachers have stressful circumstances at work and workdays consist almost only of lessons.</p><p>From this my conclusion is that we have to improve conditions for Finnish language teaching with high qualitative teaching and with competent teachers who have acceptable working conditions. Furthermore teaching time should be increased.</p>

Suomen kieli on yksi Ruotsin vähemmistökielistä. Lain mukaan kaikki lapset, joilla on suomenkielinen tausta ja perustavat taidot suomen kielessä, ovat oikeutettuja suomenkielen opetukseen. Tämä opinnäytetyö on pieni muotoinen kvalitatiivinen kartoitus Ruotsin peruskoulun suomen kielen opetuksesta. Teoria perustuu Ruotsin lakiin ja Ruotsin suomen kielen opetushistoriaan. Empiirinen osuus koostuu suomen kielen opettajien ja suomea opiskelevien oppilaiden haastatteluista sekä ruotsinsuomalaisen vapaakoulun rehtorin ja suomalaistaustaisen vanhemman kanssa käymistäni keskusteluista. Olen myös kysynyt usealta kunnalta suomen kielen opetuksen järjestelyistä ja sen toteuttamisesta. Työn tavoitteena on kartoittaa suomen kielen opetuksen tämänhetkinen tilanne Ruotsin peruskoulussa. Eräs tutkimustulokseni osoittaa, että kunta ei tiedota tarpeeksi suomen kielen opetuksesta. Olen saanut myös selville, että pätevistä suomen kielenopettajista on pulaa Ruotsissa. Lisäksi olen todennut, että suomen kielen oppituntien pituus ei joissakin kunnissa yllä edes yhteen tuntiin. Kiertävien suomen opettajien työolot ovat stressaavia ja työpäivät koostuvat lähes pelkästään opetustunneista. Kaikesta tästä olen tehnyt johtopäätöksen: suomen kielen opetuksen tilaa on parannettava laadukkailla opetustunneilla ja pätevillä opettajilla, joilla on hyväksyttävät työolot. Lisäksi opetuksen määrää täytyisi lisätä. / Finska är ett av Sveriges nationella minoritetsspråk. Enligt svensk lag har barn som har finsk bakgrund och grundläggande kunskaper i finska språket rätt till att få undervisning i finska. I detta examensarbete presenterar jag en kort kvalitativ kartläggning av undervisningen i finska i den svenska grundskolan. Teoridelen bygger på förordningstexter och andra styrdokument samt litteratur om den historiska bakgrunden till dagens finskundervising i Sverige. Den empiriska informationen består av intervjuer av finska lärare och elever som läser finska samt diskussioner med en rektor i en sverigefinsk friskola och en förälder till ett barn som har ansökt om finskundervisning. Jag har även frågat flera kommuner om deras sätt att organisera och genomföra finskundervisning. Syftet med detta examensarbete är att kartlägga finska språkets situation i dagens svenska grundskola. Ett av mina resultat är att kommunen inte informerar tillräckligt om finskundervisningen. Jag har också fått reda på att det råder brist på behöriga finska lärare i Sverige. Jag har även kommit fram till att finska lektioner i vissa kommuner är kortare än en timma. Ambulerande lärarna har stressiga arbetsförhållanden och arbetsdagarna består nästan endast av undervisningstillfällen. Med hjälp av allt detta har jag kommit fram till följande slutsats: man måste förbättra villkoren för finskundervisningen med hjälp av högkvalitativ undervisning och behöriga lärare, som arbetar under acceptabla arbetsförhållanden. Dessutom bör undervisningstiden utökas. / Finnish is one of the Swedish minority languages. According to Swedish law children who have a Finnish background and basic knowledge of the Finnish language have a right to Finnish education. In this Degree Project I present a short qualitative survey of the field of teaching of Finnish in Swedish primary schools. The theoretical frame work is based on Swedish law and the literature on the history of Finnish teaching in Sweden. The empirical data consist of interviews with Finnish teachers and their pupils and some discussions with a principal of the Sweden Finnish independent school and a parent for a child who had applied for Finnish education. In addition, several municipalities were surveyed about their plans forteaching Finnish. The purpose of this study is to document the situation of the Finnish language in Swedish primary schools today. One of my findings is that municipalities do not provide adequate information about teaching in Finnish. A further finding is that there is a shortage of competent Finnish teachers in Sweden. I have also established that in some Swedish states schools the Finnish lessons are not even an hour long. The travelling teachers have stressful circumstances at work and workdays consist almost only of lessons. From this my conclusion is that we have to improve conditions for Finnish language teaching with high qualitative teaching and with competent teachers who have acceptable working conditions. Furthermore teaching time should be increased.

Syftet med denna studie är att synliggöra hur Haparanda kommuns sjätteklassare presterar på de nationella provens läsförståelsedel. Studien syftar även till att synliggöra skillnader i dessa prestationer utifrån om eleverna är enspråkiga eller flerspråkiga samt utifrån kön. Arbetet genomförs med målet att bringa kunskap om eventuella fallgropar eleverna stöter på när det kommer till läsförståelse. För att uppnå studiens syfte har två stycken forskningsfrågor konstruerats. Den första frågan fokuserar på hur de faktiska elevprestationerna ser ut på läsförståelsedelen av de nationella proven i svenska utifrån faktorerna modersmål och kön. Den andra forskningsfrågan handlar om vilka specifika uppgifter i dessa prov som eventuellt vållar eleverna bekymmer. Studien bygger på mixed methods och inbegriper både kvantitativa och kvalitativa inslag. De uppställda forskningsfrågorna besvaras utifrån analyser av en närläsning av 32 elevers läsförståelseprov. Resultatet visar att det föreligger skillnader mellan de två språkgrupperna samt mellan könen. Resultatet visar även att det förekommer svårigheter för eleverna vad gäller läsförståelse, samt vad i uppgifterna som föranleder nämnda svårigheter. / The purpose of this study is to examine the performance made by sixth-graders, at the reading comprehension part of the National tests. The study is conducted in Haparanda Municipality, in Sweden. The study aims to identify differences in these performances based on whether the students are monolingual or multilingual and also based on gender. The study is made with the aim of bringing up knowledge about eventual difficulties the students are facing when it comes to the reading comprehension part of the test. To achieve the purpose of this study, two research questions have been constructed. The first question is focusing on the students’ actual performances on the reading comprehension part of the National test in Swedish, based on factors such as mother tongue and gender. The second question is about which specific tasks in these tests that eventually are causing concerns for the students. This study is based on mixed methods and has both a qualitative and a quantitative element. The answers of the research questions come from analyzes based on close readings of the reading comprehension tests taken by 32 students. The results shows that there are existing differences between students based on gender and mother tongue. The results also show that the students are facing difficulties when it comes to their reading comprehension and certain elements in reading comprehension assignments. / Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on osoittaa, miten hyvin Haaparannan kunnan kuudesluokkalaiset pärjäävät valtakunnallisten kokeiden luetunymmärtämisen osuudessa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää yksi- tai monikielisyydestä tai sukupuolesta johtuvat erot tuloksissa. Työn tavoitteena on myös tuoda esille oppilaiden luetunymmärtämisessä kohtaamat mahdolliset vaikeudet. Tutkimuksen tarkoituksen saavuttamiseksi on luotu kaksi tutkimuskysymystä. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen avulla selvitetään, miten hyvin oppilaat pärjäävät ruotsin kielen luetunymmärtämiskokeessa äidinkielen ja sukupuolen perusteella. Toisen tutkimuskysymyksen avulla selvitetään, mitkä erityiset tehtävät näissä kokeissa aiheuttavat oppilaille ongelmia. Tutkimuksessa on käytetty sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Vastaukset esitettyihin tutkimuskysymyksiin saadaan 32 oppilaan luetunymmärtämisenkokeen tarkan analyysin avulla. Tulokset osoittavat, että eroja on sekä näiden kahden kieliryhmän että sukupuolten välillä. Tulokset osoittavat myös, että oppilailla on vaikeuksia luetunymmärtämisessä ja selventävät, mitkä seikat näitä vaikeuksia aiheuttavat.

Tutkielman tavoitteena oli selvittää voiko Suomessa julkaistua oppikirjaa perustellusti käyttää ruotsalaisessa suomi äidinkielenä -opetuksessa, ruotsalaisen peruskoulun opetussuunnitelman äidin­kielen kurssisuunnitelman keskeisiä sisältöjä vasten tarkasteltuna, kun kirja on tarkoitettu alun perin käytettäväksi Suomessa ruotsinkielisten koulujen suomi toisena kotimaisena kielenä -oppiaineessa, äidinkielenomaisen suomen oppimäärässä. Tutkimuksen taustalla on Ruotsissa julkaistun suomen kielen oppimateriaalin, joka olisi suunnattu ruotsalaisen kurssisuunitelman ”suomi ensimmäisenä kielenä” oppiaineeseen, vähäisyys. Äidinkielen­opettajat Ruotsissa käyttävät ruotsalaisen materiaalin vähäisyyden vuoksi Suomessa julkaistua opetusmateriaalia. Tutkimuksen teoreettinen kehys perustuu sosiokulttuurisen oppimis­käsityksen teorialle, ja sitä kehittävälle systeemis-funktionaaliselle kieliteorialle, tai genre­pedagogiikalle. Opetuksen, ja sen myötä myös oppimateriaalin tehtävien ja käsiteltävien tekstien on oltava näiden näkemysten mukaan sellaisia, että ne ovat oppijan lähikehityksen vyöhykkeellä. Tutkielman menetelmänä oli oppikirjatutkimuksen alalla yleinen sisällöntutkimus, ja tässä tutkielmassa sisällön­tutkimuksen kohteena oli nimenomaan oppikirja pedagogisena, ei ideologisena artefaktina. Oppikirjassa ei ole mukana ruotsinsuomalaista näkökulmaa, eikä se mainitse ruotsissa puhuttua suomea, joten tutkimuksessa on rajattu nämä kurssisuunnitelman kohdat tutkimuksen ulkopuolelle.  Tutkimuksen perusteella on todettavissa, että suomessa julkaistua suomen kielen opetusmateriaalia voidaan käyttää äidinkielenopetuksessa, mutta tietyin varauksin. Maiden välisten opetussuunnitelmien painotuserojen vuoksi käsitellyssä oppikirjassa oli vain vähän kaunokirjallisuuteen liittyviä sisältöjä ja tehtäviä, kaunokirjallisuuden ollessa kuitenkin yksi keskeinen osa ruotsalaista kurssisuunnitelmaa. / Målet med denna studie var att undersöka om det går att använda en finsk lärobok i modersmåls­undervisning i finska i Sverige i enlighet med den svenska kursplanen. Boken är publicerad i Finland och riktad mot undervisning i finlandssvenska skolor i ämnet finska som det andra inhemska språket, den modersmålsinriktade lärokursen (mofi). Det saknas lämpliga läroböcker och -material som är utformade för modersmålsundervisning i Sverige med de elever som studerar finska enligt kursplanen ”finska som modersmål”. På grund av bristen har modersmålslärare i Sverige använt sig av läromedel från Finland i undervisningen. Den teoretiska utgångspunkten i studien är den sociokulturella teorin om lärande, som utvecklas vidare i systemisk-funktionell grammatik, eller genrepedagogik. Enligt denna syn på lärande ska läroböcker, -medel och uppgifter vara anpassade så att eleven befinner sig i sin proximala utvecklingszon. Undersökningen grundar sig vidare på innehållsanalysens metoder och betraktar boken som pedagogisk artefakt, inte ideologisk. Boken har inte det sverigefinska perspektivet och nämner inte finskan man talar i Sverige, och därför har jag valt att lämna ut kursplanens delar som berör sverigefinsk kultur. Med den gällande svenska kursplan i modersmål - finska och dess centralt innehåll, visar studien att man kan använda boken i modersmåls­undervisningen även i Sverige, men på vissa villkor: På grund av de tyngdpunkter som den finska läroplanen i Finland har, uppvisar läroboken vissa brister, till exempel beträffande genrer: skönlitteratur saknas i stort sett helt i boken. / The goal of this study was to analyse whether it is arguable to use a textbook in Finnish mother tongue instruction in Sweden when the book itself is originally published in Finland and aimed to be used by Swedish speakers in language instruction within a subject called “Finnish as a second national language” in Finland. There is a lack of suitable textbooks and material that are designed for the Sweden Finnish mother tongue instruction with learners that are studying Finnish in Sweden following the course plan of “Finnish as a first language”. Due to the lack of suitable Swedish-made material, mother tongue teachers in Sweden have used material published in Finland. The theoretical basis of this study is found in the sociocultural perspective of learning and the systemic-functional language theory or genre-based pedagogy. According to these theories, the used material, textbooks and exercises should be on the learners’ zone of proximal development.  The analysis in this study follows the methods of content analysis, and the study focuses on the book as a pedagogical rather than ideological artefact. The textbook analysed in this study does not contain the Sweden Finnish perspective, and does not mention the Finnish spoken in Sweden, and therefore the parts of the Swedish course plan that are related to the perspective are left out of this study. With the current Swedish course plan for Finnish, and its core contents, the textbook in question may be used in mother tongue instruction, with some reservations. The book lacks few genres that are present in the Swedish course plan’s core contents, such as fictional literary genres other than short stories. The lack of specific genres is due to the different emphasises that the curricula of the two countries’ school systems have.

Päättötyöni on kvalitatiivinen kartoitus kymmenestä Ruotsin peruskoulussa vuosiluokilla 1–5 suomen kielen opetuksessa käytetystä oppikirjasta. Kartoitusten lisäksi olen haastatellut kolmea opettajaa ja saanut vastauksia kyselykaavakkeisiin 11 opettajalta heidän mielipiteistään oppikirjoista. Aihe, suomen kielen oppikirjojen kartoitus ja mielipidekysely kirjoista, on tarpeellinen , sillä suomen kieli on ollut yksi Ruotsin viidestä virallisesta, kansallisesta vähemmistökielestä vuodesta 2000 ja peruskouluasetuksen mukaan kaikilla oppilailla on Ruotsin peruskouluissa oikeus oppia ja kehittää suomen kieltä, jos heillä on ennestään perustava kielitaito. Vaikka suomi on ollut virallinen vähemmistökieli jo kymmenen vuotta ja koululainmuutos, jonka mukaan suomen kielen ei enää tarvitse olla aktiivinen kotikieli, on ollut voimassa kaksi vuotta, vasta tämän syksyn aikana painettiin ruotsinsuomalaisia varten ensimmäinen oppikirjasarja 20 vuoteen. 1970- ja 80-luvuilla teetettiin kolme kirjasarjaa, mutta sen jälkeen opettajat ovat joutuneet käyttämään Suomessa tuotettuja ja suomalaisia oloja varten suunniteltuja kirjoja, eivätkä kirjat tutkimukseni mukaan täytä kaikkia ruotsalaisen kurssisuunnitelman tavoitteita. Suomen kielen opettajat ovat kuitenkin tyytyväisiä oppikirjoihinsa, vaikka niissä on puutteita; niiden suurin heikkous on, että ne sisältävät ruotsinsuomalaisille liian vaikeita sanoja ja lauseita / Mitt examensarbete är en kvalitativ kartläggning med fokus på 10 skolböcker som idag används i finskundervisningen i den svenska grundskolan i årskurserna ett till fem. Som komplement till kartläggningen har tre lärare intervjuats och 11 lärare har besvarat ett frågeformulär med åsikter om de böcker som de använder. Uppsatsens ämne är relevant eftersom finskan sedan år 2000 är ett av Sveriges fem officiella, nationella minoritetsspråk. Enligt grundskoleförordningen har alla elever med grundläggande kunskaper i finska rätt att lära sig och att utveckla språket i skolan. Finskan har varit ett officiellt minoritetsspråk i tio år och ändringen i skollagen, att finskan inte längre behöver vara ett aktivt hemspråk för att ge rätt till modersmålsundervisning, kom för två sedan. Ändå är det först nu i höst som de första skolböckerna på 20 år för sverigefinska elever tryckts. På 1970- och 80-talen trycktes tre bokserier, men sedan dess har lärarna fått förlita sig på böcker producerade i Finland som enligt min forskning inte uppfyller alla kursplanens kriterier. Modersmålslärarna är nöjda med sina böcker även om de har brister. Deras största svaghet är, att de innehåller för svåra ord och meningar för sverigefinska elever. / My degree project is a qualitative survey of 10 books used in Swedish primary schools in Finnish teaching. As a complement to the survey I interviewed three teachers and handed out questionnaires to eleven more, asking for their opinions of the school books they are using. The subject is relevant, as Finnish has been one of the five official minority languages in Sweden since the year 2000. According to the Compulsory School Ordinance on the nine-year compulsory school all students with a basic knowledge of Finnish have the right to learn and develop the language in school. Finnish has been a national minority language for ten years and two years ago a change in the school law was introduced, which entitles pupils to classes in Finnish even when Finnish is not an active language at their home. Nevertheless, it was only this autumn that, for the first time in 20 years, school books were printed for Finns in Sweden. In the 1970s and 1980s three book series were printed, but since then teachers have had to rely on books produced in Finland, which, according to the findings of my degree project, do not meet all the criteria of the Swedish course syllabus. The teachers of Finnish are satisfied with the books, although the books have weaknesses; the biggest weakness is that they have too advanced words and sentences for Swedish Finnish pupils.