Abstract The current study discusses the pedagogical development work of two teachers from the viewpoint of listening and being heard. The study was implemented using the methods of narrative action research, and the data consist mainly of the teachers’ professional biographies, video materials, and shared pedagogical diary. The data was gathered in the course of a single school year as part of the inclusive physical education. In this context, inclusion refers to the merger of the groups of children in special and mainstream education. The studied group of pupils was taught simultaneously by a primary teacher and a special teacher. The study is theoretically based on the ethic of pedagogical love. In the data, moments of being heard were encouraged by a commitment to ethical core values as teachers’ practical morality, respect for students’ freedom of choice, sufficient availability of time, the possibility to anticipate teaching, assessment of the interfacing of privacy and closeness, as well as giving individual attention. Based on the individual moments of being heard emerging from the data, a conscious manner of teaching and supervision was developed and subsequently named the pedagogy of being heard. This study describes the development of the pedagogy of being heard in the context of physical education. First the study discusses the elements of interaction that allowed for moments of being heard, second the supporting of students in physical education by means of the pedagogy of being heard, and third the fulfillment of being heard in the relationship between the teachers contributing to the research process. At the core of the pedagogy of being heard are relations of caring and interaction between all the group members both in teacher-student relationships and in peer relationships between students, as well as in relationships between the adults in the group. Central to the pedagogy of being heard is every individual’s right to be respected and accepted as him- or herself. The quality of interaction and relationships is seen as a core factor in supporting students in physical education. Teachers employing the pedagogy of being heard need constantly to redirect their pedagogical implementation by way of active listening. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kahden opettajan pedagogista kehittämistyötä kuuntelemisen ja kuulluksi tulemisen näkökulmasta. Tutkimus on toteutettu narratiivisena toimintatutkimuksena, ja aineisto koostuu pääasiassa opettajien ammatillisista elämäkerroista, videomateriaalista ja yhteisesti tuotetusta pedagogisesta päiväkirjasta. Aineisto on tuotettu yhden lukuvuoden aikana osana inklusiivisen opetusryhmän liikunnanopetusta. Tässä yhteydessä inklusiivisuudella tarkoitetaan erityisopetuksen ja yleisopetuksen opetusryhmien yhteensulauttamista. Opetusryhmää opetettiin luokanopettajan ja erityisluokanopettajan samanaikaisopettajuutena. Tutkimus nojaa teoreettisesti pedagogisen rakkauden etiikkaan. Eettiseen arvopohjaan sitoutuminen opettajien käytännön moraalina, oppilaiden valinnanvapauden kunnioittaminen, kiireettömyys, mahdollisuus ennakoida opetusta, yksityisyyden ja läheisyyden rajapintojen arvioiminen sekä yksilöllisen huomion antaminen synnyttivät aineistoon kuulluksi tulemisen hetkiä. Aineistosta nostetuista yksittäisistä kuulluksi tulemisen hetkistä kehitettiin tietoinen opettamisen ja ohjaamisen tapa, joka on nimetty kuulluksi tulemisen pedagogiikaksi. Tässä tutkimuksessa kuvataan kuulluksi tulemisen pedagogiikan kehittämistä koululiikunnan kontekstissa. Tutkimuksessa tarkastellaan 1. niitä vuorovaikutuksen elementtejä, jotka mahdollistivat kuulluksi tulemisen hetken syntymisen, 2. oppilaan tukemista koululiikunnassa kuulluksi tulemisen pedagogiikan keinoin, ja 3. kuuntelemista tutkimuksessa mukana olleiden opettajien välisessä suhteessa. Kuulluksi tulemisen pedagogiikan ytimessä ovat välittävät ja vastavuoroiset vuorovaikutussuhteet kaikkien ryhmän jäsenten välillä niin opettaja–oppilassuhteissa kuin oppilaiden välisissä vertaissuhteissa ja ryhmän aikuisten välisissä suhteissa. Kuulluksi tulemisen pedagogiikassa keskeistä on jokaisen yksilön oikeus olla arvostettu ja hyväksytty omana itsenään. Vuorovaikutussuhteiden laatu nähdään keskeisenä tekijänä oppilaan tukemisessa koululiikunnassa. Kuulluksi tulemisen pedagogiikkaa toteuttavien opettajien tulee jatkuvasti suunnata pedagogista toteutustaan aktiivisen kuuntelemisen avulla.

Abstract The object of the study is the curriculum reform in basic education in the 2000's as local interpretations. The objective of the study is to create an image on how local municipal processes were formed and what kind of discourses in terms of educational policy, public administration and local level occurred. The empirical data of the study was collected in two cities, Oulu and Raahe, during 2002–2005. Part of the data was created in the processes and its so-called natural corpus whereby part of the material was acquired for the study. The analysis of the data was based on the constructionist approach, in which language is perceived as a social matter and in which the contextuality of meanings is recognized. In this case, the theoretical background of the study and earlier research on the curricula theory and practice, as well as research on the status and development of the school system form a part of qualitative hermeneutic interpretation. Characteristics of both action and ethnographic research can be seen in the study. Curricula have been used to direct the Finnish education for approximately one hundred years. The method of implementation has however changed in such a way that curriculum does not hold an established status in comprehensive schools. The unestablished status of curriculum can be seen also in this study. The concept of curriculum was defined in a number of different ways in the subjects' speech. Local processes differed from each other and experiences from previous reforms were not utilized. However, the teachers, principals and administrative personnel participating in the processes had a positive attitude towards the reform. The study will focus on how curriculum is defined in the subjects' speech concerning the school, municipality and department of education. The speech emphasises co-operation. The idea of up-to-date school and teachership could be maintained through curriculum work. Speech concerning the reform of the school emphasised the uniformity of comprehensive schools, which is linked with co-operation between different school levels, curriculum co-operation and school common to all pupils. The speech also highlighted the individuality of pupils. Speech concerning the municipality and the department of education raised the issues of multi-professionalism and regionality. Local strategic planning was raised in both processes. The example from Oulu shows that curriculum work may function as a tool for implementing the strategy of the department of education. This signifies a change in the administrative culture that has strengthened the position of local interpretation. The study also examined the subjects' speech in the perspective of educational policy discourses of the previous decade. In addition to national and local goals, international aspects can be identified. On the basis of this interpretation, operators in curriculum work were identified and named the voice of expertise and education, voice of developing local administration and voice of market economy. The voice of market economy is loud because it also affects the attitudes of the experts and developing local administration. In the background, conflicting assumptions on the society, individual and leadership can be perceived. These conflicts can be approached as alternatives in current discussion in which teaching personnel should also become more consciously involved. / Tiivistelmä Tutkimuksen kohteena on 2000-luvun opetussuunnitelmauudistus perusopetuksessa paikallisina tulkintoina. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut luoda kuvaa siitä, millaiseksi paikalliset kuntaprosessit muodostuivat ja millaisia koulutuspoliittisia, julkishallinnollisia ja paikallisia diskursseja niissä ilmeni. Tutkimuksen empiirinen aineisto on koottu kahdessa kaupungissa, Oulussa ja Raahessa, vuosien 2002–2005 aikana. Osa aineistoa on prosesseissa syntynyttä ns. luonnollista aineistoa ja osa tutkimusta varten hankittua. Tutkimusaineiston analyysi perustuu konstruktionistiseen lähestymistapaan, jossa kieli ymmärretään yhteiskunnallisena asiana ja jossa tunnustetaan merkitysten kontekstuaalisuus. Tällöin myös tutkimuksen teoreettinen tausta, opetussuunnitelmateoriaa ja käytäntöjä tarkasteleva aiempi tutkimus sekä koulun tilaa ja kehittymistä kuvaava tutkimus, ovat osa kvalitatiivista hermeneuttista tulkintaa. Tutkimuksessa voi nähdä sekä toimintatutkimuksen että etnografisen tutkimuksen piirteitä. Opetussuunnitelmilla on pyritty ohjaamaan suomalaista koulua noin sadan vuoden ajan. Toteuttamisen tapa on kuitenkin vaihdellut niin, ettei opetussuunnitelmalla ole vakiintunutta asemaa peruskoulussa. Vakiintumattomuus näkyy myös tässä tutkimuksessa. Opetussuunnitelmakäsitys määrittyi hyvin monin eri tavoin osallistujien puheessa. Paikalliset prosessit erosivat toisistaan, eikä niissä hyödynnetty edellisten uudistusten kokemuksia. Prosesseihin osallistuneet opettajat, rehtorit ja hallinnon henkilöstö ottivat uudistuksen kuitenkin myönteisesti vastaan. Tutkimuksessa tarkastellaan millaiseksi opetussuunnitelma määrittyy osallistujien koulua, kuntaa ja opetustoimea koskevassa puheessa. Puheessa korostui yhteistyö. Opetussuunnitelmatyöllä voitiin ylläpitää ajantasaisen koulun ja opettajuuden ihannetta. Koulua koskevassa muutospuheessa korostui peruskoulun yhtenäisyys, joka liitettiin kouluasteiden yhteistyöhön ja opetussuunnitelmayhteistyöhön sekä kaikille oppilaille yhteiseen kouluun. Puhe korosti oppilaiden yksilöllisyyttä. Kuntaa ja opetustoimea koskevassa puheessa nousivat esille moniammatillisuus ja seutukunnallisuus. Paikallinen strateginen suunnittelu nousi esille molemmissa prosesseissa. Oulun esimerkki osoittaa, että opetussuunnitelmatyö voi toimia opetustoimen strategian toteuttamisen välineenä. Tämä kertoo hallintokulttuurin muutoksesta, joka on vahvistanut paikallista tulkintaa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös osallistujien puhetta suhteessa edellisen vuosikymmenen koulutuspoliittisiin diskursseihin. Puheessa voi erottaa kansallisten ja paikallisten tavoitteiden lisäksi kansainvälisiä vaikutteita. Tämän tulkinnan kautta erottuvat opetussuunnitelmatyössä vaikuttavat toimijatahot, jotka tutkimuksessa nimetään asiantuntijuuden ja sivistyksen ääneksi, kehittyvän paikallishallinnon ääneksi sekä markkinatalouden ääneksi. Markkinatalouden ääni on kantava, sillä se vaikuttaa myös asiantuntijoiden asenteissa ja kehittyvässä paikallishallinnossa. Sen taustalla voi kuitenkin nähdä ristiriitaisia oletuksia yhteiskunnasta, yksilöstä ja johtamisesta. Näitä ristiriitoja voi lähestyä ajankohtaisen keskustelun vaihtoehtoina, jossa myös opetushenkilöstön tulisi olla entistä tietoisemmin mukana.

Abstract The study describes and analyses the practices of interprofessional family work in the rehabilitation of severely handicapped children in the special needs groups of a day care centre from the viewpoint of parents and medical and educational professionals before and after a development project. At the baseline, the phenomenon under study was also described and analyzed as activity of the responsible unit of rehabilitation. The obstacles in the development of interprofessional family work and the factors that contributed to the development of interprofessional practices are also described. Based on these, a process of developing interprofessional family work is described. The study was part of the education and development project on interprofessional family work arranged co-operatively by the Department of Public Health Science and General Practice, University of Oulu, and Oulu Deaconess Institute in 2000–2002. The theoretical frame of reference consists of the ecocultural theory, according to which the life of a child is considered an inseparable part of the family's life. The family is conceived of a unit that actively influences its own life. Work with families is carried out as interprofessional family work. The study was implemented as action research, which included three interventions: education in interprofessional family work, discussion groups and Growing: Birht to Three, which consisted of education in the use of a rehabilitation and education model for children aged 0–3 years. The interventions made up an integrated whole. The participants in action research consisted of a interprofessional team working on the rehabilitation of severely handicapped children in the special needs group of a day care centre, which included specialists of early special education, physiotherapists and speech therapists. The research data were collected by thematic interviews at the beginning and at the end of the process by interviewing parents and professionals. The data were analysed with methods of content analysis using the QSR Nvivo computer software. At the beginning of the action research project the parents' role included both activities and passive presence and compliance with instructions. Professionals' activities were accordant with the expert- child- and family-oriented operating models. The major obstacles of interprofessional family work were a lack of knowledge, intolerance, which was manifested as a lack of equality and discussion, an expert orientation and fragmentation of activities. After the development project, according to the parents, interprofessional family work provided emotional and cognitive support. According to the professionals, interprofessionality was manifested as partnerships and promotion of empowerment. The development of operation was influenced by a positive attitude, which fostered a favourable atmosphere and acceptance of change, and a conversational culture, which was manifested as communication skills and awareness of matters. The findings of the study can be utilised in the development interprofessional co-operation and family work in professional basic education and further and in-service education. / Tiivistelmä Tutkimuksessa kuvataan ja analysoidaan moniammatillisen perhetyön ilmenemistä vaikeavammaisten lasten kuntoutuksessa päiväkodin erityisryhmässä. Näkökulman antavat vanhemmat ja lääkinnällisen sekä kasvatuksellisen kuntoutuksen ammattihenkilöt ennen kehittämistoimintaa ja sen jälkeen. Alkuvaiheessa tutkittavaa ilmiötä kuvataan ja analysoidaan myös kuntoutuksen vastuuyksikössä ilmenevänä toimintana. Lisäksi kuvataan ja analysoidaan moniammatillisen perhetyön kehittämisen esteitä sekä toiminnan kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Näiden kautta kuvataan moniammatillisen perhetyön kehittämisprosessi. Tutkimus on osa Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen ja Oulun Diakonissalaitoksen yhteistyönä järjestämää moniammatillisen perhetyön koulutus- ja kehittämisprojektia, joka toteutettiin vuosina 2000–2002. Teoreettisena viitekehyksenä on ekokulttuurinen teoria, jonka mukaan lapsen elämää tarkastellaan kiinteänä osana perheen elämää. Perhe nähdään aktiivisena omaan elämäänsä vaikuttavana yksikkönä. Toiminta perheiden kanssa toteutuu moniammatillisena perhetyönä. Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena, johon kuului kolme interventiota: moniammatillinen perhetyö -koulutus ja keskustelupiirit sekä Pikku-Portaat - Kasvamaan: syntymästä kolmivuotiaaksi kuntoutus- ja kasvatusmallin käytön koulutus. Interventiot muodostivat yhdessä kokonaisuuden. Toimintatutkimukseen osallistui vaikeavammaisten lasten kuntoutuksessa päiväkodin erityisryhmässä mukana oleva moniammatillinen tiimi, johon kuului varhaiserityiskasvatuksen asiantuntijoita sekä fysio- ja puheterapeutteja. Tutkimusaineistot kerättiin vanhempien ja ammattihenkilöiden teemahaastatteluilla prosessin alussa ja lopussa. Aineistot analysoitiin sisällön analyysilla käyttäen QSR Nvivo -tietokoneohjelmaa. Toimintatutkimuksen alussa vanhempien rooliin kuului sekä aktiivista toimintaa että passiivista ohjeiden noudattamista ja mukana kulkemista. Ammattihenkilöt toimivat asiantuntija-, lapsi- ja perhekeskeisen toimintamallin mukaisesti. Moniammatillisen perhetyön esteenä olivat tiedon puute, suvaitsemattomuus, joka ilmeni tasa-arvon ja keskustelun puutteena, asiantuntijakeskeisyys sekä toiminnan pirstaleisuus. Kehittämistyön jälkeen moniammatillinen perhetyö näkyi vanhempien mukaan emotionaalisena ja tiedollisena tukena. Ammattihenkilöiden mukaan toiminta ilmeni kumppanuutena ja voimaantumisen tukemisena. Toiminnan kehittymiseen vaikuttivat positiivinen asennoituminen, joka ilmeni myönteisenä ilmapiirinä ja muutosmyönteisyytenä, ja keskusteleva kulttuuri, joka ilmeni keskustelutaitona ja tietoisuutena asioista. Tutkimuksessa on tuotettu tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä moniammatillista yhteistyötä ja perhetyötä ammatillisessa peruskoulutuksessa sekä jatko- ja täydennyskoulutuksessa.

Abstract The aim of the research was to explore the possibilities and limitations to foster teacher empowerment and promote Gay, Lesbian, Bisexual, Transgender and Queer (GLBTQ) educational equity in schools. The context of the research was the GLBTQ Educational Equity (GLEE) Project funded by European Union (EU) during 1999–2002. Using an action research approach a Leadership Training Course (LTC) for teachers was developed with an international training team. The aim of the course was to empower teachers to develop action plans for their schools to promote GLBTQ equity. After the course teachers were supported in their actions by an internet-based support network called GLEENET. There was a LTC in 2000 and 2002 in Oulu, Finland. The starting point for developing an empowering pedagogy for the LTC was critical pedagogical theories. The results from the LTC along with the post-course actions were used to further develop the pedagogical theory, followed by another course and further theoretical development. The focus of the dissertation is on: (1) evaluating the empowerment of course participants, (2) developing principles of web-assisted transformative pedagogy, and (3) evaluating the methodological approach as a counter-heteronormative praxis. In addition, new tools for conceptualising empowerment are developed. There was evidence that the participants were empowered by the LTC, and that GLEENET after the course further empowered them. Following the LTC all the teachers engaged in some form of activism such as workshops for colleagues, curriculum development and student activities. Also, some of the participants carried out transnational projects funded by the EU. The first was the Inequality in School Project 2001–2002 and the second was the Towards an Inclusive School Project 2003–2006. Despite the empowerment of teachers and their actions to transform their schools, the research concluded that there were limitations. In particular, resistance and barriers were faced including opposition from headteachers and colleagues, as well as having a lack of time. There is a need for wider EU anti-discrimination legislation, action on the part of educational authorities, and pre and in-service teacher training to break down cultural and structural barriers to promoting GLBTQ educational equity. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen päämäärä oli selvittää mitä mahdollisuuksia ja rajoitteita liittyy homojen, lesbojen, biseksuaalien sekä transgender- ja queer-henkilöiden (GLBTQ) yhdenvertaisuuden edistämiseen koulumaailmassa opettajien voimaannuttamisen kautta. Tutkimuksen konteksti oli Euroopan unionin (EU) rahoittama GLBTQ Educational Equity (GLEE) -projekti vuosina 1999–2002. Toimintatutkimuksellista lähestymistapaa käyttämällä kansainvälinen kouluttajatiimi kehitti opettajille suunnatun johtajuuskurssin (LTC), jonka päämäärä oli voimauttaa opettajat kehittämään kouluilleen toimintasuunnitelmat GLBTQ-yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Kurssin jälkeen opettajat saivat tukea toimilleen GLEENET-internetyhteisön kautta. Kaksi LTC-kurssia järjestettiin Oulussa vuosina 2000 ja 2002. Kriittisen pedagogiikan teoriat olivat lähtökohtana LTC-kurssin voimauttavalle pedagogiikalle. Ensimmäisen LTC-kurssin tuloksia sekä osallistujien kurssin jälkeisiä toimia käytettiin pedagogisen teorian jatkokehittämiseen, minkä jälkeen seurasi toinen LTC-kurssi sekä teorian edelleen kehittämistä. Tämä väitöskirja keskittyy: (1) arvioimaan kurssin osallistujien voimaantumista, (2) kehittämään web-avusteisen transformatiivisen pedagogian perusperiaatteita, sekä (3) arvioimaan metodologisen lähestymistavan soveltuvuutta heteronormatiivisuuden vastaiseksi praksikseksi. Lisäksi kehitetään uusia työkaluja voimaantumisen käsitteellistämiseen. Havainnot ja tutkimusaineisto tukevat sitä, että osaanottajat voimaantuivat LTC-kurssilla, ja että kurssin jälkeen GLEENET voimaannutti heitä lisää. Kurssin jälkeen kaikki osallistuneet opettajat aktivoituivat esim. pitämään työpajoja kollegoilleen, kehittämään koulunsa lukujärjestystä tai järjestämään opiskelija-aktiviteetteja. Lisäksi jotkut osallistujat perustivat EU:n rahoittamia kansainvälisiä projekteja, joista ensimmäinen oli Inequality in School vuosina 2001–2002, ja toinen Towards an Inclusive School vuosina 2003–2006. Vaikka opettajat voimaantuivat ja pyrkivät toimillaan muuttamaan koulujaan, tutkimustulokset kertovat myös rajoitteiden olemassaolosta. Erityisesti ongelmia aiheutti rehtorin tai kollegoiden vastustus sekä ajan puute. Tarvitaan EU:n syrjinnän vastaisten lakien laajentamista, koulutuksesta vastaavien viranomaisten toimia sekä opettajien koulutusta ja jatkokoulutusta, jotta kulttuuriset ja rakenteelliset esteet GLBTQ-yhdenvertaisuuden edistämisen tieltä saadaan raivatuksi.

Abstract The purpose of this thesis is to examine the role of learning and the constituents of learning in creating process innovations and realizing organizational change. Organizational learning was studied and the data was collected in process development projects, in which process simulations were used as a development method for process innovations and change. The empirical research was carried out mainly in 1988–2001. In this thesis, the results of those studies are reflected on, together with the recent literature related to organizational learning theories in the context of process innovations and management of change. Specifically, the concepts of learning enablers, learning outcomes (intangible/tangible), learning paths, and their relationships are studied. Qualitative longitudinal action research with case studies and abductive reasoning are used as the research methods throughout this thesis. The data consists of 34 cases and 99 process simulations in 12 different industries and varies from large core processes to support processes. The case organizations were mainly Finnish companies with Finns as the majority of participants. One case organization was from Switzerland, and in five cases, multicultural groups participated in the process simulations. In each project, process simulations were used at least once during a change project, in some cases even five to eight times. The data analysis proceeded in an abductive manner throughout the included five articles, and the findings are summarized based on the research questions. The theoretical contribution of this thesis is fourfold. The findings give new understanding 1) about learning enablers, their relationships to each other and influence on learning and process innovations, 2) about the role of intangible and tangible learning outcomes in individual and organizational learning processes and 3) about learning paths in process innovations and related change processes. The thesis also defines 4) a model for effective learning processes in change projects concerning process innovations. The contribution in the practical and managerial context should be applicable field of North and West European commercial organizations. This thesis highlights individual and organizational learning in the creation of process innovations, and it also defines the features of an effective development method for creating and implementing process innovations. / Tiivistelmä Tämän väitöskirjan tarkoituksena on tutkia organisaation oppimisen ja sen eri osatekijöiden roolia prosessi-innovaatioiden luomisessa ja muutoksen aikaansaamisessa organisaatiossa. Organisaation oppimista tutkittiin ja aineisto kerättiin prosessien kehittämisprojekteissa, joissa prosessisimulaatioita käytettiin prosessi-innovaatioiden menetelmänä. Tutkimuksen aineisto kerättiin pääsiassa vuosien 1988–2001 aikana. Tässä väitöskirjassa näitä tuloksia analysoidaan vallitsevien organisaatio-oppimisen teorioiden valossa prosessi-innovaatioiden ja muutoksen johtamisen asiayhteydessä. Erityisesti tutkitaan oppimisen mahdollistajia, oppimisen tuloksia (aineettomia/aineellisia), oppimisen polkuja ja kaikkien näiden keskinäisiä suhteita. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista pitkittäistä toimintatutkimusta tapaustutkimuksineen ja abduktiivisine päättelyineen. Aineisto koostuu 34 tapaustutkimuksesta ja 99 prosessisimulaatiosta, jotka toteutettiin 12 eri toimialalla, ja vaihtelevat ydinprosesseista tukiprosesseihin. Suurimmaksi osaksi tapausorganisaatiot olivat suomalaisia yrityksiä, ja yksi tapausorganisaatio oli sveitsiläinen. Projektiryhmät olivat pääasiassa suomalaisia, mutta monikulttuurinen ryhmä osallistui prosessisimulointiin viidessä tapaustutkimuksessa. Jokaisessa projektissa prosessisimulointia käytettiin ainakin kerran muutosprojektin aikana, joissakin tapauksissa jopa viidestä kahdeksaan kertaan. Väitöskirjan viiden artikkelin aineiston analysointi suoritettiin abduktiivisen päättelyn periaattein, ja tutkimuksen tulokset esitetään tutkimuskysymysten mukaisesti. Tutkimuksen teoreettinen tulos kohdistuu neljään osa-alueeseen. Tulokset lisäävät ymmärrystä 1) oppimisen mahdollistajista, niiden suhteesta toisiinsa ja vaikutuksesta oppimiseen ja prosessi-innovaatioihin, 2) aineettomien ja aineellisten oppimistulosten roolista yksilön ja organisaation oppimisprosesseissa, ja 3) prosessi-innovaatioiden ja niihin liittyvien muutosprosessien oppimisen poluista. Tutkimus myös määrittelee 4) prosessi-innovaatioita koskevien muutosprojektien oppimista korostavan mallin. Tutkimuksen tuloksia voitaneen soveltaa Pohjois- ja Länsi-Euroopan yritysmaailmassa. Tutkimus korostaa yksilön ja organisaation oppimisen merkitystä prosessi-innovaatioiden luomisessa ja lisäksi se määrittelee vaikuttavan prosessi-innovaatioiden kehittämisen ja käyttöönoton menetelmän piirteet.

Abstract Requirements engineering (RE) is an important process in systems development. This research was carried out in the context of Very Large-Scale Requirements Engineering (VLSRE) within the scope of a requirement screening (RS) process. The RS process is defined as a front-end process for screening incoming requests, which are received in a constant flow. The goal of the RS process is to efficiently identify the most promising requests for further analysis, development and implementation while filtering out non-valuable ones as early as possible. The objective of this study was to understand the challenges related to the RS process and develop solutions to address those challenges. A qualitative research approach was utilised to achieve the research goals. The overall research process follows an action research method, in which each action research cycle includes at least one individually defined and executed case study. Action research and case studies are research methods that are well suited to studying real-life phenomena in their natural settings. This research was carried out in two case companies in the information and communication technology domain. Data from 45 interviews were analysed for preparing publications I–V, which are included in this thesis. In addition, during the longitudinal action research study described in this thesis, data from 26 interviews and 132 workshops were utilised to develop solutions for the RS process, which is an industrial implementation of the VLSRE process. The conducted action research contributes to the field of software engineering, in which such research efforts are currently lacking. This research has identified a number of significant challenges that different stakeholders face related to requirements processing and decision making in the VLSRE context. Examples of these challenges are the great number of incoming requirements, the lack of information for decision making and the feasibility of utilised tools. To address the identified challenges, a requirements architecting method was developed. The method includes a dynamic requirement template, which gathers structured information content for eliciting requests, documenting and communicating requirements and forming features while considering the needs of different stakeholders. The method was piloted, validated and deployed in industry. / Tiivistelmä Tutkimus toteutettiin laajamittaisen vaatimusmäärittelyprosessin kontekstissa keskittyen vaatimusten seulontaprosessiin. Vaatimusten seulontaprosessi määritellään tuotekehityksen alkuvaiheen prosessiksi, jossa käsitellään jatkuvana vuona tulevia kehityspyyntöjä. Vaatimusten seulontaprosessissa pyritään tunnistamaan tehokkaasti lupaavimmat pyynnöt jatkoanalyysiä, tuotekehitystä ja toteutusta ajatellen sekä suodattamaan pois niin aikaisessa vaiheessa, kun mahdollista ne pyynnöt, joilla ei ole arvontuotto-odotuksia. Tutkimuksen tavoite oli ymmärtää haasteita, jotka liittyvät vaatimusten seulontaprosessiin sekä kehittää ratkaisuja näihin haasteisiin. Tutkimuksessa käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Kokonaisuutena tutkimusprosessi noudattaa toimintatutkimuksen periaatteita siten, että jokainen sykli tai sen vaihe sisältää yhden tai useamman itsenäisesti määritellyn tapaustutkimuksen suunnittelun ja läpiviennin. Valitut tutkimusmenetelmät soveltuvat hyvin tilanteisiin, joissa tutkimuskohteina ovat reaalimaailman ilmiöt niiden luonnollisissa ympäristöissä havainnoituina. Tutkimusaineisto kerättiin kahdesta informaatio- ja kommunikaatioteknologia-alan kohdeorganisaatiosta. Väitöskirjaan sisällytettyihin julkaisuihin I-V on analysoitu 45 haastattelun aineisto. Näiden lisäksi väitöskirjassa kuvatun pitkäkestoisen toimintatutkimuksen aikana hyödynnettiin 26 haastattelun ja 132 työpajan aineistoa kehitettäessä ratkaisuja vaatimusten seulontaprosessin haasteisiin. Vaatimusten seulontaprosessi on laajamittaisen vaatimusmäärittelyprosessin teollinen toteutus. Tutkimuksessa tunnistettiin useita merkittäviä haasteta, joita eri sidosryhmillä on liittyen vaatimusten seulontaprosessiin ja päätöksentekoon laajamittaisessa vaatimusmäärittelyprosessissa. Vaatimusten suuri määrä, päätöksentekoon tarvittavan tiedon puute ja käytössä olevien työkalujen soveltumattomuus ovat esimerkkejä tunnistetuista haasteista. Ratkaisuna haasteisiin kehitettiin vaatimusten seulonta- ja analyysimenetelmä. Kehitetty menetelmä sisältää dynaamisen vaatimusdokumentin, jonka avulla voidaan kerätä kehityspyyntöjen tietosisältö jäsennellysti, dokumentoida ja kommunikoida vaatimukset sekä muodostaa niistä tuotteisiin toteutettavia ominaisuuksia ottaen huomioon eri sidosryhmien tarpeet. Kehitetty menetelmä on koestettu, validoitu ja soveltuvin osin otettu käyttöön teollisuudessa.