Abstract The purpose of the present study is to theoretically and empirically examine how entrepreneurs create business models to capture opportunities. More specifically, this study focuses on the business model antecedents, in other words, entrepreneurial actions between the moment of opportunity identification and the inception of the functioning business model. By reviewing the extant literature on opportunity and business models, this study develops and argues for an action approach to understanding the business model creation process. Focusing on theory development, this research follows a cyclical process of research-oriented action research, utilizing the diary method. In total, one hundred fifty five diaries were collected and analyzed for the purposes of this research. Four groups of respondents were included: the participants of a start-up accelerator program in Oulu, Finland; the participants of a project carried out at the University of Oulu, Finland; the participants of a venture creation training organized by the Business Model Design Center, Ålborg, Denmark; and two novice entrepreneurial teams based in Helsinki, Finland. This study develops a conceptual model that illustrates how entrepreneurs create business models to capture opportunities. The model suggests that the process of business model creation is a continuous iteration of conceptualizing and contextualizing. Conceptualizing is associated with choices and decisions made under uncertainty, whereas contextualizing is about acting upon these choices and decisions, thereby testing their feasibility and acceptability against perceived reality. Conceptualizing triggers action as entrepreneurs try to actualize the choices and decisions they have made. Conceptualizing and contextualizing mutually support and reinforce each other by means of feedback loops: Changes in opportunity conceptualizations and/or business model conceptualizations necessitate modifications in their contextualization and vice versa. The major contribution of this study lies in addressing what has previously been a mostly neglected area of research and explaining how entrepreneurs create business models to capture opportunities from the action perspective. From the methodological perspective, this study employs a novel combination of action research and the diary method, which allows investigating entrepreneurial actions in their natural setting. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kuinka yrittäjät luovat liiketoimintamalleja liiketoimintamahdollisuuksia hyödyntääkseen. Erityisesti työssä keskitytään liiketoimintamallien aihioihin, joita yrittäjät työstävät liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisen ja toimivan liiketoimintamallin syntymisen välisenä aikana. Työssä rakennetaan aiempaan liiketoimintamahdollisuus- ja liiketoimintamallitutkimukseen perustuva, yrittäjien päiväkirjoja hyödyntävä toimintatutkimuslähestymistapa, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä liiketoimintamallien luomisen prosessista sekä teoreettisesta että empiirisestä näkökulmasta. Kaikkiaan tutkimuksessa kerättiin ja analysoitiin 155 päiväkirjaa neljästä eri vastaajaryhmästä: yrityskiihdyttämöstä Oulussa, Oulun yliopiston järjestämässä yrittäjyysprojektissa, Aalborgin yliopiston Business Model Design Centerin järjestämässä yrityksen perustamiskoulutuksessa, ja kahdessa aloittavien yrittäjien tiimissä Helsingissä. Tutkimuksessa kehitettiin käsitteellinen malli kuvaamaan kuinka yrittäjät luovat liiketoimintamalleja liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Malli esittää liiketoimintamallin luomisen jatkuvana ja iteratiivisena konseptointina sekä kontekstualisointina. Konseptoinnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä yrittäjien epävarmuuden vallitessa tekemiä valintoja ja päätöksiä, kontekstualisoinnilla näiden valintojen ja päätösten mukaisesti toimimista. Konseptualisoinnissa ja kontekstualisoinnissa testataan liiketoimintamalliaihioiden toimivuutta, kannattavuutta ja hyväksyttävyyttä yrittäjien kokemassa todellisuudessa. Konseptointi käynnistää toiminnan, jolla yrittäjät pyrkivät toteuttamaan tekemiään valintoja ja päätöksiä. Konseptointi ja kontekstualisointi vahvistavat ja tukevat toisiaan kaksisuuntaisen palautemekanismin kautta: muutos liiketoimintamahdollisuuksien ja liiketoimintamallien konseptoinnissa aiheuttaa tarpeen muuttaa tapaa, joilla niitä testataan ja toteutetaan käytännössä – samalla käytännön toteutuksessa opittu heijastuu takaisin siihen, miten liiketoimintamahdollisuuksia ja liiketoimintamalleja konseptoidaan. Työn pääasiallinen kontribuutio on liiketoimintamallien toimintatutkimuksen alueella. Aiemmassa liiketoimintamahdollisuuksia ja liiketoimintamalleja yhdistävässä tutkimuksessa ei ole juurikaan sovellettu toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Työssä onkin kehitetty uusi päiväkirjoihin perustuva toimintatutkimusmenetelmä, joka mahdollistaa yrittäjien toiminnan tutkimisen tilannesidonnaiset tekijät huomioon ottaen. Käytännössä työn tuloksia voidaan hyödyntää uuden yritystoiminnan luomisessa sekä yrittäjien ja yritysten tukemisessa.

Abstract Information and communications technology (ICT) companies face challenges in an unpredictable business environment, where demand-supply forecasting is not accurate enough. How to optimally manage product change process and demand-supply chain in this type of environment? Companies face pressures to simultaneously be efficient, responsive and innovative, i.e. to minimise costs, and shorten order delivery and product change periods. This thesis included three action research cycles within a real demand-supply chain of a significant international actor. Each action research cycle sought answers by going into one extreme of minimising costs, diminishing order delivery period, or shortening product change periods. In practice, these research cycles included the case company changing their business accordingly for each of these cases. Conducting required changes in the case company were economically significant trials. The results of this doctoral dissertation provide tips for global high tech companies. Large international companies typically have manufacturing sites in different parts of the world. According to the results, mental shift from local optimisation to a global one is required for efficient manufacturing operations. Companies have traditionally considered their strategy as a choice between minimising costs, quick delivery, and rapid product change. Also, companies have believed that one single strategy is adequate and applicable to all of their products. According to this thesis, different products may have a different strategy. This would allow companies to flexibly react to the needs of different customer groups, business environments, and different competitors. In addition, strategy can be changed relatively often, monthly, weekly, or even daily. Based on the results of this doctoral thesis, companies must harmonise their product portfolio globally, including all their sites. Once the same product version is at all sites, they can help each other from components supply viewpoint. Consequently, product changes can be taken through quicker. / Tiivistelmä Informaatio- ja kommunikaatioalan yritykset kohtaavat haasteita toimiessaan vaikeasti ennustettavassa liiketoimintaympäristössä, jossa tilaus-toimitusennusteet ovat epätarkkoja. Miten tällaisessa ympäristössä hallitaan optimaalisesti tuotemuutosprosessi ja tilaus-toimitusketju? Yrityksillä on paineita olla samanaikaisesti tehokkaita ja innovatiivisia: miten minimoida sekä kustannuksia että lyhentää toimitus- ja tuotemuutosaikoja. Tämä väitöskirja tehtiin toimintatutkimuksena merkittävän kansainvälisen yrityksen todellisessa tilaus-toimitusketjussa. Toimintatutkimus eteni vaiheittain kokeilemalla kolmea eri ääripäätä minimoimalla 1) kustannuksia, 2) toimitusaikoja ja 3) tuotemuutosaikoja. Käytännössä nämä ääripäät sisälsivät case-yrityksen liiketoiminnan muuttamista vastaavasti sisältäen taloudellisesti merkittäviä kokeiluja. Tämän väitöskirjan tulokset tarjoavat käytännön esimerkkejä globaaleille korkeanteknologian yrityksille. Suurilla kansainvälisillä yrityksillä on tyypillisesti valmistusyksiköitä eripuolilla maailmaa. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan yritykset tarvitsevat asennemuutoksen paikallisesta optimoinnista globaaliin, jotta tuotanto toimisi tehokkaasti. Perinteisesti yritykset ovat ymmärtäneet strategian tarkoittavan valinnan tekemistä kustannusten minimoinnin, nopeiden toimitusaikojen tai nopeiden tuotemuutosten välillä. Yritykset ovat myös uskoneet, että yksi yrityskohtainen strategia kattaa kaikki yrityksen tuotteet. Tämän väitöskirjan tulosten mukaan yrityksen eri tuotteilla voi olla erilainen strategia. Tällainen ratkaisu mahdollistaa nopean reagoinnin muutoksiin asiakasryhmien tarpeissa, liiketoimintaympäristössä ja kilpailutilanteissa. Strategiaa voidaan myös muuttaa usein, kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin. Tämän väitöskirjatutkimuksen tulosten mukaan, yritysten tulisi harmonisoida tuoteportfolionsa globaalisti kattaen kaikki tuotantolaitokset. Silloin kun yrityksen kaikissa valmistusyksiköissä valmistetaan samaa tuoteversiota, yksiköt voivat auttaa toisiaan komponenttien hankinnassa. Tuotemuutokset voidaan tällöin toteuttaa nopeammin.

Abstract As services are increasingly becoming the main focus in the traditional information communication technology industry, companies are seeking leverage from new types of collaborations, such as business ecosystems that cross industry boundaries. The health and wellness business is one service domain in which advances in technology have created the need for services that integrate technology in novel ways. To advance new service businesses, national research programmes offer funding for organisations to collaborate for developing innovative services. Forming new networks and collaboration between organisations is essential in the new business environment. Emerging business ecosystems formed in the research programme context are expanding the concept of business ecosystems. When organisations work together for the first time, challenges arise from bringing together different expectations and working styles. Additional challenges arise through issues regarding suitable integrations or in the creation of completely new services. The need to understand the practical phenomenon of emerging business ecosystems and the service innovation in these ecosystems formed the starting point of this research. The research was conducted in two separate Finnish research programmes in which the researcher actively participated. This led to the adoption of an action research strategy, comprising several activities focusing on the actor dynamics and roles as well as resolving issues arising from the ecosystem formation. In addition, the service innovation-focused research activities were based on the capabilities and domain expertise of the ecosystem companies. This research produced an understanding of the formation of wellness business ecosystems, identified the main phases of the formation and some challenges. This research found out that successful emerging business ecosystems require strong leadership early in the formation to maintain the stability and vision of the ecosystem, and each organisation should find its role within the ecosystem. The creation of viable services also requires openness between organisations. This research provides practical knowledge of the organisational actions, managerial insights and solutions to issues that are identified when organisations come together to form new ecosystems in a research programme context. / Tiivistelmä Eri ICT-alojen yritykset ovat tänä päivänä siirtyneet yhä enemmän määrittelemään toimintansa teknologian sijaan palveluratkaisujen tuottamisen sekä uudenlaisten yhteistyöratkaisujen kautta. Uusien teknologiaratkaisujen hyödyntäminen on tuonut digitalisaation myös hyvinvointialojen palveluihin. Sen myötä alalle on tullut uusia, teknologiaperustaisia ratkaisuja tuottavia pieniä toimijoita. Viime vuosina myös kansallinen tutkimushankerahoitus on tukenut uutta liiketoimintaa teknologiaperustaisten hyvinvointipalveluratkaisujen ympärille, ja edistänyt uusien yritysverkostojen, kuten liiketoimintaekosysteemien muodostumista. Kun organisaatiot ryhtyvät tekemään tiivistä yhteistyötä ensimmäistä kertaa yhdessä hankkeiden puitteissa, tuovat erilaiset odotukset ja työskentelytapojen yhteensovittaminen myös omat haasteensa yhteistyöhön. Uusien ekosysteemien muodostumista ja siihen liittyviä käytänteitä on tarvetta ymmärtää aiempaa syvällisemmin. Tämä tunnistettu tarve toimi tämän väitöstutkimuksen lähtökohtana. Tämä tutkimus toteutettiin kahdessa suomalaisessa tutkimusohjelmassa, joihin väitöstyön tekijä osallistui aktiivisena tutkijana. Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena, ja siihen sisällytettiin useita tutkimustehtäviä. Tehtävien tavoitteena oli keskittyä toimijoiden keskinäiseen toimintaan ja rooleihin, ja pyrkiä ratkaisemaan ekosysteemiyhteistyöstä syntyviä haasteita. Lisäksi tutkimuksessa keskityttiin ekosysteemiyhteistyön pyrkimykseen synnyttää innovatiivista liiketoimintaa organisaatioiden yhteistyöllä. Väitöstyön tuloksena saatiin uutta ymmärrystä hyvinvointialan ekosysteemien muodostamisesta tutkimushankkeen yhteydessä ja tunnistettiin muodostumisen vaiheita sekä niihin liittyviä ongelmia. Tässä tutkimuksessa todettiin, että onnistunut yhteistyö uudessa liiketoimintaekosysteemissä vaatii vahvan johtavan yrityksen, joka tuo ekosysteemiin päämäärätietoisuutta ja vakautta. Tämän lisäksi muiden yritysten on löydettävä niille sopiva rooli ekosysteemissä. Uusien palveluiden kehittäminen ekosysteemissä vaatii avoimuutta yritysten yhteisessä toiminnassa. Väitöskirjatyö tuotti käytäntöön sovellettavaa tietoa organisaatioiden toiminnasta, ja johtamiseen kohdistuvista tarpeista. Lisäksi se tuotti ratkaisuja tunnistettuihin ongelmiin, joita organisaatioiden yhteistyö ekosysteemin muodostamisen alkuvaiheessa aiheutti tässä työssä tarkastelluissa tutkimushankkeissa.

Abstract This thesis addresses the realisation of the regional development task of higher education in response to new regional and national challenges. This regional study investigates how the third task of regional development can be ‎understood and was addressed at Laurea University of Applied Sciences (UAS). In this qualitative study as research continuum: action research is used in the investigation of an organisational-regional change, the integrated perspective of the design research is in the systemising of design and a multiple case study research is integrated for bringing an understanding of a research scope and in addition it can produce new knowledge for design and action. The unit of analysis was a case study and the analysis was undertaken using empirical, in-depth data collected between May 2001 and September 2012. This study provides new and critical insights into the integration of regional development and regionally focused higher education within emergent value networks. In the centre of the study, there is the collectively developed integrative model at Laurea UAS, specifically, the student-centred integration of regional development, research and development (R&D) and higher education functions. Here, in this operative environment, close proximity with an integrated web of R&D activities and projects produces new knowledge. This investigation into the new “third task” of the regionally focused university focuses on the development of new knowledge from value networks and externalities, within which R&D activities steer the direction of new knowledge. This research uses an integrative model to examine the dynamic workings of an emerging networked innovative collaborative environment, consisting of UAS spin-offs and initiatives for knowledge-based economic development, and strategic alliances ‎between the actors of the regional knowledge flows that are rapidly extending towards more global networking and interaction with international externalities. / Tiivistelmä Tämän väitöstutkimuksen tutkimuskysymys on seuraava: Miten aluekehitystehtävää voidaan ymmärtää, suunnitella ja toteuttaa ammattikorkeakoulussa? Tutkimuksen viitekehys on Laurea-ammattikorkeakoulussa yhteisöllisesti kehitetty integratiivinen toimintamalli, joka yhdistää aluekehitystehtävän ja opiskelijakeskeisen tutkimus- ja kehitystoiminnan. Tutkimuksen analysointiyksikkö on toteutunut näyttö, jossa opiskelun ja alueellisen tutkimus- ja kehitystyön yhdistämisellä on keskeinen rooli. Tutkimuksessa toteutettu toimintatutkimus kohdistuu ammattikorkeakoulun muutoksen ‎tutkimiseen, ensisijaisesti tutkitaan aluekehitystehtävän toteuttamista ja siihen liittyviä muutoksia, ‎vuorovaikutuksia ja toteutusmalleja. Tutkimukseen sisältyvän suunnittelututkimuksen näkökulma on ‎suunnittelun systematisointi. Sen tavoite on tutkia, jotta voidaan kehittää, parantaa ‎ja arvioida malleja, käsitteistöjä, luokituksia, metodologiaa, artefakteja ja palveluja. Tapaustutkimus tässä tutkimuksessa vuorostaan tuottaa syvällistä ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä sekä lisää tietämystä suunnittelun ja toteuttamisen tueksi. Toteutettu integratiivinen toimintamalli yhdistää aluekehitystehtävän ja sekä toiminnassa kehittyvät kansainväliset arvoverkostot että alueelliset avainprofiilit, strategiat ja innovaatiojärjestelmän aktiviteetit. Toteutuksen toimintalogiikka yhdistää strategioiden, visioiden, luovuuden ja ajattelun syklisen maailman kehittämispohjaiseen oppimiseen ammattikorkeakoulussa. Toiminnan alueellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus ilmenee palvelujen, teollisuuden ja korkeakoulun yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa, erityisesti yhteisöllisen toimintatavan, oppimisen integroitumisen, turvallisuuden sekä osaamisen, palvelujen ja tuotteiden kehittämisen alueella. Samalla integratiivinen toiminta edistää alueen kehittämistä tuottaen tietovarantoa sekä kansainvälistä verkostoitumista ja osaamista yksilöille, työyhteisöille ja alueelle.

Abstract The purpose of the study was to describe and analyze the process of developing community employment of psychically disabled people and its significance for the participants' quality of life. The following research tasks were addressed: 1) What is the process of developing community employment of psychically disabled people like? 2) What is the significance of community employment for the quality of life of psychically disabled people? The study was carried out as action research with recruited participants, and it was part of the Community Employment project of Keski-Pohjanmaa Association for Social Psychiatry in 1998-2000. A qualitative approach was used. The study was carried out in two stages. The purpose at stage I was to elicit information about the baseline situation before the implementation of community employment. Representatives (N=49) of the collaborators in the Community Employment project (N=23) were recruited to participate in an unstructured interview and psychically disabled workshop clients (N=14) to participate in a thematic interview. The data were analyzed with method of content analysis. The stage I results showed that community employment should be developed as a new type of occupational rehabilitation, and that work was a significant and important aspect of quality of life for psychically disabled workshop clients. At stage II, the aim was to obtain information about the implementation of community employment and its significance for psychically disabled workers. The following persons were recruited to participate: the coordinator of the Community Employment project was recruited to keep a diary during 30.3.1998-31.12.2000 and workers who had moved from workshop into community employment (N=4) to participate in repeated (2) unstructured interviews. The data were analyzed with content analysis, and the QRS NVivo computer software was used to analyze the contents of the diary. Based on the results, participation in community employment helped psychically disabled persons to have meaningful employment, to construct his/her self and everyday life by means of this employment, to become established as a member of the working community and to be able to cope with the tasks at work. Community employment involved factors that both promoted and impaired the persons' capacity to cope with their tasks. The most important conclusion was the empowering significance of employment for psychically disabled persons if the occupational rehabilitation services, such as workshops and community employment, are arranged with a focus on the client. The community employment model developed here did not suit all candidates willing to try it. It is therefore necessary to have a sufficiently large range of different occupational rehabilitation services available, from among which each client can choose one suitable for him/herself. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja analysoida psyykkisesti vajaakuntoisten avotyötoiminnan kehittämisprosessia ja merkitystä osallistujien elämänlaadulle. Tutkimustehtävänä oli vastata kysymyksiin 1) Millainen on psyykkisesti vajaakuntoisten avotyötoiminnan kehittämisprosessi? 2) Mikä on avotyötoimintaan osallistumisen merkitys psyykkisesti vajaakuntoisen elämänlaadulle? Osallistavana toimintatutkimuksena toteutettu tutkimus oli osa Keski-Pohjanmaan sosiaalispsykiatrisen yhdistyksen Avotyöprojektia vuosina 1998-2000. Tutkimuksen lähestymistapa oli laadullinen. Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisena. Vaiheessa I tavoitteena oli saada tietoa lähtötilanteesta ennen avotyötoiminnan toteutusta. Tällöin tutkimustehtäviksi määriteltiin: Millaisia näkemyksiä on Avotyöprojektin yhteistyötahojen edustajilla psyykkisesti vajaakuntoisten työkuntoutuspalvelujen järjestämisestä? Millainen on psyykkisesti vajaakuntoisen työsalin asiakkaan elämänlaatu? Tutkimukseen osallistettiin Avotyöprojektin yhteistyötahojen (N=23) edustajat (N=49) avoimella haastattelulla sekä psyykkisesti vajaakuntoiset työsalin asiakkaat (N=14) teemahaastattelulla. Aineistot analysoitiin sisällönanalyysilla. Vaiheen I tuloksista todettiin, että avotyötoiminnan kehittäminen oli perusteltua yhtenä puuttuvana työkuntoutuspalvelumuotona, ja työ oli merkittävä ja keskeinen elämänlaadun osatekijä psyykkisesti vajaakuntoiselle työsalin asiakkaalle. Vaiheessa II tavoitteena oli saada tietoa avotyötoiminnan toteutuksesta sekä avotyötoimintaan osallistumisen merkityksestä psyykkisesti vajaakuntoiselle osallistujalle. Tutkimustehtäviksi määriteltiin: Millainen on avotyötoiminnan kehittämisprosessi yhden kehittämiseen osallistuneen näkökulmasta? Mikä on avotyötoimintaan osallistumisen merkitys psyykkisesti vajaakuntoiselle? Tutkimukseen osallistettiin Avotyöprojektin projektivastaava päiväkirjan kirjoittamisella 30.3.1998-31.12.2000 sekä työsalilta avotyötoimintaan siirtyneet avotyöntekijät (N=4) toistetuilla (2) avoimilla haastatteluilla. Aineistot analysoitiin sisällönanalyysilla, jossa päiväkirja-aineiston osalta käytettiin apuvälineenä QSR NVivo-tietokoneohjelmaa. Tulosten perusteella avotyötoimintamallin kehittämisessä oli keskeistä asiakkaan aktiivinen osallistuminen arviointi- ja valmennusjaksolle valintaan, yhteistoiminta arviointi- ja valmennusjakson toteutuksessa, avotyökyvyn selvittäminen arviointi- ja valmennusjakson ytimenä, avotyötoimintaan siirtyminen yhteistoiminnassa asiakkaan kanssa sekä avotyöntekijän ja työyhteisön tarpeenmukainen tukeminen. Tulosten perusteella avotyöhön osallistuminen merkitsi psyykkisesti vajaakuntoiselle osallistujalle mielekästä työtä, itsen ja arjen rakentumista työn avulla, työyhteisöön ankkuroitumista ja työssä jaksamista. Työ rakensi avotyöntekijää ja hänen arkeaan rytmittämällä arkea, lisäämällä työtehtävien hallintaa ja vastuun-kantoa sekä vahvistamalla itsetuntoa ja aikuisen roolia. Avotyöhön kuului työssä jaksamista edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä. Tutkimuksen tärkein johtopäätös on työn voimaannuttava merkitys psyykkisesti vajaakutoiselle, kun työkuntoutuspalvelut kuten työsali- ja avotyötoiminta toteutetaan kuntoutujalähtöisesti. Kehitetty avotyötoiminta ei soveltunut kaikille siihen hakeutuneille. Siksi tarvitaan riittävän kattava valikoima erilaisia työkuntoutuspalveluja, joista kuntoutujaa tuetaan valitsemaan itselleen sopivin.

Abstract The goal of this research is to develop a research process that explores the role Inuit teachers play in the development of Inuit culture in the classroom. A participatory action research approach was used with the objectives of: (1) examining how Inuit teachers view their cultural role; and (2) exploring how Inuit teachers teach their culture. Research activities were grounded in Indigenous education, intercultural learning and postcolonial theories. From this frame of reference, two project activities were developed in partnership with the Kativik School Board in Nunavik, Canada: a teacher training course and a teacher survey. The teacher training course attempted to create a ‘third space’ in which decolonization could be discussed and teachers could reflect about cultural influences on their own practice. The teacher survey constructs a ‘snap-shot’ of Inuit teacher perspectives on the topic of Inuit culture in their classrooms. Analysis of data involved qualitative methodologies including content analysis for the course and a series of verification interviews with senior stakeholders. A quantitative approach was used for analysis of the teacher survey. Data suggest that Inuit culture is being taught in classrooms; however few opportunities exist for Inuit teachers to discuss the implications of their practice. Conclusions point to the need for further development of Inuit-specific and Inuit-led research spaces - third spaces - in which Inuit culture can be articulated, and reflected upon. Limiting factors exist, however, with regard to how these spaces can be developed including language used for dialogue, authority within the space and length of time for dialogue. Decolonizing cultural competency is introduced in concert with third space theory as a pathway toward articulating collaborative research spaces in which Inuit can work in their own language and construct Inuit-specific strategies and content to decolonize their educational systems. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoite on paneutua natiivi inuiittiopettajien rooliin inuiittikulttuurin kehittämiseksi kouluopetuksessa. Tutkimuksessa käytettiin osallistavaa toimintatutkimusta, jonka tavoitteena oli selvittää: (1) miten inuiittiopettajat näkevät oman kulttuuriroolinsa ja (2) miten inuiittiopettajat opettavat omaa kulttuuriaan. Tutkimuksen teoriaperustana käytettiin alkuperäiskansojen opetuksen, monikulttuurikasvatuksen ja postkolonialismin teorioita. Tutkimus toteutettiin kahtena osaprojektina; opettajien koulutuskurssi ja kyselytutkimus. Nämä tutkimusprojektit suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä Kativikin opetuslautakunnan kanssa Nunavikissa Kanadassa. Tutkimuksessa toteutetulla opettajankoulutuskurssilla pyrittiin luomaan ”kolmas tila”, jossa opettajat voivat syventyä keskustelemaan dekolonisaation käsitteistöstä ja voivat pohtia oman työnsä kulttuurisia vaikutuksia. Opettajien parissa tehty kyselytutkimus puolestaan on ’pikakatselmus’ inuiittiopettajien näkemyksiin inuiittikulttuurin roolista heidän luokkahuoneissaan. Tutkimusaineisto analysoitiin kvalitatiivisin ja kvantitatiivisin menetelmin. Opettajankoulutuskurssin tutkimusaineiston analysointiin käytettiin kvantitatiivista sisällönanalyysia, jonka tuloksia validoitiin haastattelemalla kokeneita inuiittiasiantuntijoita. Opettajainkyselytutkimus puolestaan analysoitiin kvantitatiivisesti. Tutkimus osoittaa, että inuiittikulttuuria opetetaan luokkahuoneissa mutta inuiittiopettajilla on harvoin mahdollisuus yhdessä pohtia työnsä merkityksiä. Tutkimustulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että olisi tarpeen kehittää inuiittikeskeisiä ja inuiittien johtamia tutkimusympäristöjä - kolmas tila – joissa inuiittikulttuuria voidaan artikuloida ja pohtia. Tätä pohdintaa rajoittavia tekijöitä ovat kuitenkin dialogissa käytettävä kieli, kolmannen tilan auktoriteettikysymykset ja dialogiin käytettävä aika. Kulttuurikompetenssin dekolonisaatio ja kolmas tila esitetään tutkimuksessa keinoina kuvata yhteistoiminnallisia tutkimustiloja, joissa inuiitit voivat toimia omalla kielellään sekä kehittää inuiittikeskeisiä strategioita ja sisältöjä inuiittiopetuksen rakenteiden dekoloniasoimiseksi.

Abstract Energy is essential for our lives and underpins all the key functions of society. However, our energy systems today are undergoing substantial changes. The growing energy demand and our dependence on fossil fuels have become an important issue faced by countries around the globe. Besides the technological developments in the field of renewables and smart grids for future smart energy, a significant weakness of our energy systems is their lack of social and economic perspectives, even though energy systems are often defined as techno-social systems. Through an extensive literature review of extant studies related to various aspects of energy and business model studies, this study has identified a major gap in that the business model and the value perspective have not been conceptualized with well-defined and holistic theoretical frameworks. Particularly, there is little understanding of the creation of open business models in digitalized industries, although the phenomenon is widespread in the real world. The main purpose of this research is to explore and understand the creation of open business models from the value perspective in the emerging smart energy ecosystem with a specific focus on value configurations. The study utilizes a system- and design-oriented action research approach and takes an energy innovation project funded by the European Union (EU) as the main data source. The results of the study are that: 1) the study proposes a holistic framework for the value perspective for (open) business models including value spaces, value configuration, and value complementarity. This is a major contribution to business model and management studies, and for the first time, it unifies the value thinking scattered throughout the existing literature; 2) the research provides an insight into how practitioners can conceptualize and approach the creation of open business models that are often enabled through digitalization; 3) the study contributes to the EU’s 2020 and 2030 energy and environmental targets. The research on new business models for the energy industry can assist in the implementation of new energy market development, policy instruments, and market regulations that promote the creation of smart grids, all of which are currently boosting jobs, economic growth, and environmental sustainability in Europe and elsewhere. / Tiivistelmä Nykyinen fossiilisista energianlähteistä riippuvainen energiajärjestelmämme on globaalissa muutoksessa energian kysynnän kasvaessa. Tulevaisuuden älykkäissä sähköverkoissa – ja koko energiajärjestelmässä – uusiutuvien energialähteiden rooli kasvaa huomattavasti. Vaikka energiajärjestelmät usein ymmärretäänkin sosio-teknisinä järjestelminä, ovat taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat jääneet aikaisemmassa tutkimuksessa usein teknisten näkökulmien varjoon. Tässä tutkimuksessa keskitytäänkin arvonluontiin ja liiketoimintamalleihin tulevaisuuden älykkäissä sähköverkoissa. Tutkimuksessa tehdyn ja energialiiketoimintaan kohdistuneen kirjallisuusanalyysin tuloksena voitiin todeta, että aikaisemmassa tutkimuksessa sovelletut liiketoimintamalli- tai arvonluonnin näkökulmat eivät muodosta riittävää ja kokonaisvaltaista viitekehystä älykkäiden sähköverkkojen tutkimukseen. Erityiseksi tutkimusaukoksi havaittiin avoimien ja digitaalisten liiketoimintamallien luominen energia-alalla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin ymmärtää, erityisesti arvon luonnin näkökulmasta, kuinka uusissa ja esiin nousevissa energiaekosysteemeissä syntyy ja luodaan avoimia liiketoimintamalleja ja arvokonfiguraatioita. Tutkimuksessa sovelletaan systeemi- ja suunnitteluorientoitunutta toimintatutkimusmetodologiaa, ja sen tutkimusaineisto on kerätty osana EU Horizon 2020 -ohjelmasta rahoitettua P2P-Smartest -hanketta. Tutkimuksen tuloksena esitetään 1) kokonaisvaltainen viitekehys avoimien liiketoimintamallien ymmärtämiseen arvonluonnin näkökulmasta. Viitekehys sisältää arvon luonnin alueen (value space), arvokonfiguraation (value configuration) ja arvon täydentävyyden (value complementarity) ulottuvuudet ekosysteemisessä kontekstissa. Lisäksi työssä esitetään näkökulmia, kuinka 2) käytännössä voidaan konseptoida ja luoda avoimia digitaalisia liiketoimintamalleja älykkäiden sähköverkkojen kontekstiin. Toteutetun liiketoimintamallitutkimuksen tulokset tukevat myös 3) EU:n vuosille 2020 ja 2030 asetettujen energia- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista erityisesti energiamarkkinan, markkinaregulaation ja -politiikkojen kehittämisessä sekä älykkäiden sähköverkkojen käyttöön ottamisessa.

Abstract A model of intensive care nursing of patients and their significant others compatible with a data system was developed and evaluated by using an action research approach in 1997-2001. The study was carried out in Oulu University Hospital's ICUs for emergency and postoperative care and internal medicine. At stage I of the study, the model of intensive care nursing was developed and pilot-tested by collecting questionnaire data from the nurses who participated in the action research group (N = 14), from the texts produced by small groups made out of the action research group and the whole group (N = 33), by audio-recording oral report sessions (N = 57) and by using the researcher's written notes. The data for pilot testing were collected on a form from nursing documents (N = 17) and on a questionnaire from nurses (N = 11). The research data were analysed with methods of inductive and deductive content analysis. At stage II, the model was made compatible with the ICU data system. At stage III, the validity of the model was evaluated by analysing patient data drawn from the emergency and postoperative ICU's data system (N = 1464) and patient records filed by the researcher (N = 30). The patients' needs for nursing and the quantitative needs for staff were compared between the model of intensive care nursing and the Therapeutic Intervention Scoring System (TISS) based on the patient data drawn from the data systems of the emergency (N = 253) and postoperative (N = 579) ICU. The data were analysed using statistical methods and methods of content analysis. The model of intensive care nursing includes nursing diagnoses of the changes in the patient's vital functions, the restrictions and experiences caused by the disease and its treatment and the significant others' distress, the nursing to meet the severity of the health problems, the nursing interventions and the outcomes of nursing as well as the nursing workload. Based on the validity assessment, the model differentiated between the nursing interventions needed by the patients in different admission types and with different severity scores (p < 0.001). The model also provided a good prediction of the patients' risk of death (ROC 0.86-0.91). Contrary to TISS, the model gave higher nursing workload scores and a greater need for staff for the patients who were more ill on admission, and whose hospital stay was longer and mortality higher. The model can be used as a starting-point in developing evidence-based middle-range theory, which will provide a basis for demonstrating the efficacy of nursing in patients' overall care. / Tiivistelmä Tutkimuksessa kehitetään ja arvioidaan tietojärjestelmään soveltuva potilaan ja hänen läheistensä hoitotyötä kuvaava tehohoitotyön malli toimintatutkimuksen lähestymistapaa noudattaen vuosina 1997-2001. Tutkimusyhteisöinä toimivat Oulun yliopistollisen sairaalan päivystysalueen, postoperatiivinen ja sisätautien teho-osastot. Tutkimuksen I-vaiheessa kehitettiin ja esitestattiin tehohoitotyön malli keräämällä tutkimusaineisto kyselylomakkeen avulla toimintatutkimusryhmään osallistuneilta hoitajilta (N = 14), toimintatutkimusryhmästä muodostettujen pienryhmien ja toimintatutkimusryhmän tuottamista kirjallisista aineistoista (N = 33), äänittämällä raporttitilanteita (N = 57) ja tutkijan kirjallisista muistiinpanoista. Esitestausaineisto kerättiin lomakkeella hoitotyön dokumenteista (N = 17) ja kyselylomakkeella hoitajilta (N = 11). Tutkimusaineistot analysoitiin induktiivisella ja deduktiivisella sisällönanalyysillä. II-vaiheessa yhteensovitettiin malli tehotietojärjestelmään. III-vaiheessa arvioitiin mallin luotettavuutta päivystysalueen ja postoperatiivisen osaston tietojärjestelmästä kerätyn potilasaineiston (N = 1464) ja tutkijan arkistoitujen potilasasiakirjojen (N = 30) analyysien avulla. Potilaiden hoitoisuutta ja hoitohenkilökunnan määrällistä tarvetta verrattiin tehohoitotyön mallin ja Therapeutic Intervention Scoring System-luokituksen (TISS) kesken tietojärjestelmästä kerätyn päivystysalueen (N = 253) ja postoperatiivisen (N = 579) teho-osaston potilasaineiston perusteella. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja sisällönanalyysin avulla. Tehohoitotyön malli kuvaa potilaan elintoimintojen muutoksiin, sairauden ja sen hoidon tuomiin rajoituksiin ja kokemuksiin sekä läheisten hätään liittyviä hoitotyön diagnooseja, terveysongelmien vaikeusasteita vastaavaa hoitotyötä, hoitotyön toimintoja ja hoitotyön tuloksia sekä hoitoisuutta. Luotettavuustutkimuksen mukaan malli erotteli tulotyypiltään ja sairauden vaikeusasteiltaan erilaisten potilaiden hoitotyötä (p < 0.001). Mallin avulla voitiin kuvata hyvin potilaiden kuoleman riskiä (ROC 0.86-0.91). Malli antoi suuremmat hoitoisuuspisteet ja henkilökunnan määrällisen tarpeen päinvastoin kuin TISS potilaille, jotka olivat tulovaiheessa sairaampia ja joiden hoitoaika oli pitkä ja kuolleisuus suuri. Mallia voidaan käyttää lähtökohtana näyttöön perustuvan keskitason teorian kehittämiseen, jolla voidaan antaa perusteet osoittaa tehohoitotyön vaikuttavuutta potilaan kokonaishoidossa.

Abstract This study aims at enhancing the understanding of outdoor adventure education and experience pedagogy as an alternative teaching method in schools. The purpose of the study is to develop outdoor adventure education, describe its practical implementation and report on the pupils' experiences. The sample is formed by the pupils of a single class in a fairly large town (N = 6, aged 10–12). The pupils had been classified as maladjusted for regular education. The research was carried out during one school year in the late 1990's. The research approach is an application of the ethnographic research tradition and action research. In this study the researcher has an active role shaping the research and trying to develop an alternative teaching method to make the pupils' action and experiences understandable by watching, listening and taking part in the activities. The study develops a method of outdoor adventure education and experience pedagogy, tests its functionality and describes the pupils' experiences of the method as it was applied into practice. The study is not about competition for the superiority or justification of the school's teaching, and the teaching culture is only discussed in terms of a single method. The study at hand consists of a theoretical and empirical part so that outdoor adventure education constitutes the theoretical frame of reference, while the research observations, analysis and interpretation form the empirical part of the study. The research background is described in Chapters 1 to 3, the research observations and their summaries in Chapter 4, conclusions of the analysis and interpretation of the observations in Chapter 5, consisting of discussions of reliability and repeatability. The last chapter of the study, Chapter 6, consists of discussions of the pedagogical conclusions. The observations would appear to show that outdoor adventure education and experience pedagogy is connected with the reform-pedagogical approach, constructivist interpretation of learning and reflective learning. Through these pedagogical approaches outdoor adventure education could be added in the comprehensive school curriculum as an alternative teaching and learning method. It could be implemented as a rehabilitative method of special education without any massive projects or resources. The pupils thought that their experiences of outdoor adventure education and experience pedagogy were positive from the viewpoint of their own development, social interaction and school satisfaction. We can maintain on the basis of the current study that the method implemented here provides one way to add to school motivation and thus to prevent exclusion from education. The observations would appear to show that the method could help to integrate the goals of growth and learning in the modern educational system so heavily focused on information and technology. "But the walking of which I speak has nothing in it akin to taking exercise, as it is called, as the sick take medicine at stated hours—as the swinging of dumb-bells or chairs; but is itself the enterprise and adventure of the day." (Henry Thoreau 1817—62) / Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan seikkailu- ja elämyspedagogiikkaa kasvatus-, opetus- ja oppimisnäkemyksenä sekä peruskoulun yleiseen opetussuunnitelmaan sisältyvänä vaihtoehtoisena käytännön opetus- ja oppimismenetelmänä. Tehtävänä on kehitellä ja selkiyttää seikkailu- ja elämyspedagogiikan ilmiötä, kuvata sen käytännön toteutumista koulussa ja tuoda esille oppilaiden kokemuksia. Kohteena on suurehkon kaupungin erityiskoulun yhden luokan oppilaat (N = 6, ikä 10–12 v.). Oppilaat oli luokiteltu yleisopetukseen sopeutumattomiksi. Tutkimusajankohta oli yksi lukuvuosi 1990-luvun loppupuolella. Tutkimusotteena on etnografisen tutkimustradition, toimintatutkimuksen ja konstruktiivisen tutkimusotteen sovellus. Tutkimusessa tutkijalla on aktiivinen rooli. Hän koettaa kehitellä vaihtoehtoista opetusmenetelmää ja saada oppilaiden toimintaa ja kokemuksia ymmärrettäväksi katselemalla, kuuntelemalla ja ottamalla osaa toimintaan. Esitys on vain yksi esimerkki siitä, miten vaihtoehtoista opetusta voidaan tutkia ja kokeilla, eikä tarkoitus ole vertailla toisiinsa eri opetusmenetelmiä tai kulttuureita. Käsillä oleva tutkimus koostuu teoreettisesta ja empiirisestä osiosta niin, että seikkailu- ja elämyspedagogiikkaan liittyvä traditio muodostaa tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen ja tutkimushavainnot empiirisen osan, joista analyysin ja tulkinnan avulla laaditaan pedagogiset johtopäätökset. Seikkailu- ja elämyspedagogiikka kytkeytyy reformipedagogiseen suuntaukseen, konstruktivistiseen oppimisen tulkintaan ja reflektiiviseen oppimiseen. Näiden pedagogisten näkemysten avulla seikkailu- ja elämyspedagogiikka voitiin liittää peruskoulun opetussuunnitelman sisään kuuluvaksi vaihtoehtoiseksi opetus- ja oppimismenetelmäksi. Tutkimuksen perusteella näyttää, että seikkailu- ja elämyspedagogiikan avulla oli mahdollista tukea kouluoppiaineiden ulkopuolelle jääviä persoonallisen kasvun ja sosiaalisen toiminnan tavoitteita. Kokemukset seikkailu- ja elämyspedagogiikasta olivat oppilaiden mukaan myönteisiä oman kehittymisen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kouluviihtyvyyden ja kannalta. Voidaan todeta, että seikkailu- ja elämyspedagogiikka on yksi vaihtoehtoinen menetelmä haastavien oppilaiden kuntouttavassa kasvatuksessa, koulumotivaation lisäämisessä ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Havaintojen perusteella näyttäisi, että menetelmän avulla voidaan eheyttää kasvu- ja oppimistavoitteita tämän päivän tieto- ja teknologiapainotteisessa koulujärjestelmässä. "Mutta se kävely, josta minä puhun, ei muistuta lainkaan niin kutsuttua liikunnan harjoitusta, ei lääkkeiden nauttimista määrätunnein eikä käsipainojen tai tuolien nostelua, vaan on päivän tehtävä tai seikkailu" (Henry Thoreau 1817–62)

Abstract This doctoral thesis focuses on children’s participation in a Finnish reception centre. Using participatory action research (PAR) as the research methodology, the study engaged 12 unaccompanied asylum-seeking girls from Somalia, Angola and Democratic Republic of Congo to consider children’s participation during the asylum process, and to explore the ways in which the girls’ participation and wellbeing could be promoted. The research questions, which were formulated during the process in cooperation with the girls, were the following: How do the unaccompanied asylum-seeking girls view participation, its relevance and the possibilities for it during their asylum period? How does the liminality of their life situation promote or hinder their participation? How do the intersecting social categories affect their participation? Methodologically, the study focused on how PAR can be applied to promote children’s participation in institutional care in a culturally and gender-sensitive way. The conceptual framework consists mainly of critical pedagogy and intersectionality. Critical pedagogy made the foundations for the PAR, whereas intersectionality helped to comprehend the liminality of the girls’ life worlds. Both theoretical perspectives contributed to understanding and implementing the participatory paradigm. The findings show that the unaccompanied girls’ experiences of participation cannot be explained only through the girls’ vulnerability or their resilience, as they clearly belong to both categories and move within them. The participation, which was meaningful for the girls, reflected their fluid positions in relation to their gender, age and status as asylum seekers. Participation meant both the right to voice opinions and the possibility to choose silence, as well as the opportunity to include ‘ordinary things’ into their lives. / Tiivistelmä Tämä väitöstutkimus keskittyy lasten osallisuuteen suomalaisessa vastaanottokeskuksessa. Yhteensä 12 yksin maahan tullutta turvapaikanhakijatyttöä Somaliasta, Angolasta ja Kongon demokraattisesta tasavallasta osallistui toimintatutkimuksen keinoin pohtimaan lasten osallisuutta turvapaikkaprosessin aikana, ja miettimään keinoja miten lasten osallisuutta ja hyvinvointia voisi edistää. Tutkimuskysymykset, jotka muotoiltiin prosessin edetessä yhdessä osallistujien kanssa olivat seuraavat: Miten yksin maahan tulleet turvapaikanhakijatytöt käsittävät osallisuuden merkityksen ja mahdollisuudet heidän turvapaikkaprosessinsa aikana? Miten elämäntilanteen liminaalisuus heikentää tai edistää heidän osallisuuttaan? Miten ristikkäiset sosiaaliset kategoriat vaikuttavat heidän osallisuuteensa? Tutkimus pureutuu myös siihen, miten osallistavaa toimintatutkimusta voidaan käyttää kodin ulkopuolella asuvien lasten osallisuuden tukemiseen kulttuuri- ja sukupuolisensitiivisellä tavalla. Tutkimuksen käsitteellinen viitekehys rakentuu pääosin kriittisen pedagogiikan ja intersektionaalisuuden teorioista. Toimintatutkimus pohjautuu kriittiselle pedagogiikalle, kun taas intersektionaalisuus auttaa ymmärtämään tutkimuksen tyttöjen elämäntilanteen liminaalisuuden. Molemmat teoreettiset näkökulmat auttoivat tulkitsemaan ja toteuttamaan osallistavaa paradigmaa. Tulokset osoittavat, että yksin maahan tulleiden turvapaikanhakijatyttöjen osallisuuden kokemukset ovat moninaisia ja muuttuvia. Turvapaikanhakijastatuksen mukanaan tuoma haavoittuvaisuus ei riitä selittämään tyttöjen kokemuksia, kuten ei myöskään heidän elämänkokemuksensa mukanaan tuoma sinnikkyys ja vahvuus. Tutkimuksen tytöt olivat sekä haavoittuvaisia että vahvoja, ja heidän asemansa näissä kategorioissa oli joustava. Merkitykselliseen osallisuuteen vaikuttivat myös tyttöjen muuttuvat positiot, jotka liittyivät heidän sukupuoleensa, ikäänsä ja turvapaikanhakija-asemaansa. Osallisuus tarkoitti tytöille sekä oikeutta ilmaista mielipiteensä että vaieta, kuten myös arkisten asioiden sisällyttämistä jokapäiväiseen elämään.