Abstract Management of product development activities has become increasingly important, as cycle times of product development have shortened. Smaller product development projects are often conducted rapidly at companies based on customer or sales requests to answer the need for faster cycle times. However, this is often done without fully realizing the impact of the new projects on the larger project portfolio or organizational effectiveness. The main objective of this dissertation is to increase knowledge on the use of agile development methods in small, rapid product development projects, and on the implementation of a rapid product development model. The dissertation is formulated as a qualitative, inductive study based on the research results of four original publications and a summary combining the results. The results of the dissertation show that it is beneficial to separate a rapid product development process for certain types of customer- or sales-initiated projects. A new rapid development model with principles and guidelines is introduced to help organizations facilitate this separation. The implementation of the model can be supported with agile development practices, of which self-managing teams are studied in more detail. There is significant overlap between case companies’ perceived success factors for rapid development and self-management. The results imply that a functional rapid development model can be utilized as a strategic asset at companies. The results also provide empirical evidence that agile development practices can be utilized in product development. In addition to providing empirical evidence in scientific discussion about combining product development and agile software development practices, the results can be used to create better definitions of product development processes in general. / Tiivistelmä Tuotekehityksen johtamisesta ja hallinnasta on tullut entistä haastavampaa ja tärkeämpää, kun tuotekehitysprojektien läpimenoajat ovat lyhentyneet. Yritykset tekevät kasvamassa määrin lyhyitä tuotekehitysprojekteja asiakaspyyntöjen tai myynnin aloitteesta vastatakseen markkinoiden vaatimuksiin nopeasta kehityksestä. Tällaisten nopeiden tuotekehitysprojektien käynnistäminen ja toteutus tehdään usein ymmärtämättä yksittäisen projektin vaikutusta koko projektiportfolioon tai organisaation tehokkuuteen. Tämän väitöskirjan päätavoitteena on tutkia ohjelmistokehityksestä tunnettujen ketterien kehitysmenetelmien käyttöä nopeissa tuotekehitysprojekteissa ja uudenlaisen nopean tuotekehityksen mallin käyttöönotossa. Tutkimus on tehty laadullisena ja induktiivisena tutkimuksena perustuen neljään itsenäiseen tutkimusartikkeliin ja näiden tulokset kokoavaan kokoelmaosaan. Tutkimus osoittaa, että yrityksille on hyödyllistä erottaa erillinen prosessi tietyntyyppisille nopeille tuotekehitysprojekteille. Tutkimuksen tuloksena esitellään malli, joka tukee tätä erottamista periaatteiden ja ohjeiden avulla. Tätä mallia pystytään tukemaan ketterillä kehitysmenetelmillä, joihin liittyen on erityisesti tutkittu itseohjautuvia kehitystiimejä. Case-yritysten havainnoimilla nopean tuotekehityksen menestystekijöillä ja itseohjautuvien tiimien ominaisuuksilla on havaittavissa suurta päällekkäisyyttä. Tulokset osoittavat, että hyvin käytetty ja määritetty nopean tuotekehityksen malli voi olla strateginen kilpailuetu yrityksille. Tulokset lisäävät myös empiiristä tietoa ketterien menetelmien käytöstä tuotekehityksessä ja hyödyntävät siten ajankohtaista tieteellistä keskustelua. Tuloksia voidaan myös hyödyntää muiden tuotekehitysprosessien käyttötarkoituksen tarkempaan määrittämiseen.

Abstract Products have a significant and multidimensional role in business, whereas product management as a scientific field is still in its emergence. However, long industrial tradition positions product management as a holistic and complete business management of products at different levels throughout product lifecycles. The evolving business environment and external stakeholders influence the decision-making in product management. A commercially successful new product may necessitate as much as hundreds of new ideas and opportunities to be screened. Hence, decisions made in the front-end of product creation significantly affect the product cost and value throughout its lifecycle. This dissertation aims to answer the question of how product management can analyse stakeholders and business opportunities in a systematic way in the front-end of product creation. The study follows a qualitative research strategy and a constructive approach along the research process. Four original publications focus on stakeholder business opportunity analyses; the first one analyses external stakeholders as a business ecosystem for collaborative product creation; the second assesses the influence of internal stakeholders in product creation; whereas the third and fourth articles focus on systematic ways to conduct business case analyses during product creation. The systematic analysis of external stakeholders’ business models is seen as a tangible way to perceive the business ecosystem. Salience assessment further helps to explain how the voice of stakeholders can be noticed by product management decision-making. Systemising the business case analysis procedure, including gathering, processing and integrating information from different knowledge and functional areas – customers, marketing, technical, financial and strategic – provides the rationale for product management to make well-informed go/no-go decisions and assurance for commitment towards funding and launching product creation projects. / Tiivistelmä Tuotteilla on merkittävä ja moniulotteinen rooli liiketoiminnassa. Tutkimusalana tuotehallinta on aikaisessa kehitysvaiheessa, mutta pitkä teollinen perinne asemoi tuotehallinnan kokonaisvaltaiseksi liiketoiminnan johtamiseksi käsittäen tuotteet kaikkine osineen läpi niiden elinkaarten. Jatkuvasti muuttuva liiketoimintaympäristö ja ulkoiset sidosryhmät vaikuttavat tuotehallinnan päätöksentekoon. Yhtä kaupallisesti menestyvää uutta tuotetta kohden yritys voi joutua käymään läpi jopa satoja uusia ideoita ja mahdollisuuksia. Samalla tuotteen luomisen alkuvaiheessa tehtävät päätökset voivat vaikuttaa merkittävästi tuotteeseen, sen arvoon ja kustannuksiin koko elinkaaren aikana. Tämä väitöskirja pyrkii vastaamaan kysymykseen, miten tuotehallinnassa voidaan analysoida sidosryhmiä ja liiketoimintamahdollisuuksia systemaattisella tavalla tuotteen luomisen alkuvaiheessa. Tutkimus toteuttaa laadullista tutkimusstrategiaa käyttäen konstruktiivista lähestymistapaa tutkimusprosessissa. Alkuperäiset julkaisut keskittyvät sidosryhmien ja liiketoimintamahdollisuuksien analyyseihin. Ensimmäinen julkaisu tarkastelee ulkoisia sidosryhmiä liiketoimintaekosysteeminä yhteistyössä tehtävän tuotekehityksen kannalta, toinen julkaisu käsittelee sisäisten sidosryhmien tärkeyttä tuotteen luomisessa. Kolmas ja neljäs julkaisu keskittyvät systemaattisiin tapoihin toteuttaa tapauskohtaista liiketoimintamahdollisuuksien analysointia tuotteen luomisen alkuvaiheessa. Analysoimalla systemaattisesti ulkoisten sidosryhmien liiketoimintamalleja voidaan konkreettisesti hahmottaa liiketoimintaekosysteemi. Sidosryhmien tärkeyden, salienssin, arviointi selittää, miten eri sisäisten sidosryhmien äänet otetaan huomioon tuotehallinnan päätöksenteossa. Systemaattinen menettely tapauskohtaiselle liiketoimintamahdollisuuksien analysoinnille tuottaa tiedollisen perustan tehdä johdonmukaisesti perusteltuja tuotehallinnan päätöksiä tuoteprojektien käynnistämisestä. Menettely kerää, käsittelee ja yhdistelee tietoja eri osa-alueilta, kuten asiakas, markkina, tekninen toteutettavuus, talous ja strategia.

Abstract The ability to generate creative new ideas to develop innovative products and optimize processes has become crucially important for organizations’ survival in the competitive and turbulent market environment. The objective of this dissertation was to examine the value creation of systematic idea generation in a quantitative fashion by defining a new evaluation methodology. This called for designing a set of quantitative value creation metrics for creative idea generation. This study aims to enhance current knowledge of idea generation measurement that has so far mainly focused on human judgment-based methods. The goals of this exploratory study were formulated into two research questions. The first addressed the subject from a conceptual viewpoint, while the second involved a single-case study in the automotive industry. Documentation-based approaches were used as the primary means of data collection to maximize the quantitative accuracy of the measurement. Single-case study was selected as the research method because of the deep-level data access required to thoroughly assess an idea generation process. Patent information-based measures were adopted in the case organization to gain insights into the effectiveness of its idea generation process. The research data was collected from the case organization’s management information systems. Data analysis allowed for a fact-based evaluation of the idea generation process, which would not have been possible with traditional qualitative measures. The results demonstrate that idea generation can be measured rigorously like most other processes when proper metrics are in place. Nevertheless, several limitations were identified that must be considered when discussing further applications of the proposed measures in other organizations. This thesis proposes a new analysis method for the creative phase of the product creation process. Future studies could build on this model, for example, by experimenting with the indicators proposed by this study in other contexts or designing a set of “rival” value creation metrics for idea generation. / Tiivistelmä Kyky luoda uusia ideoita innovatiivisten tuotteiden kehitystä ja prosessien optimointia varten on elintärkeää organisaatioiden selviytymisen kannalta vahvasti kilpailluilla markkinoilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia arvonluontia systemaattisessa ideoiden luonnissa määrällisin menetelmin kehittämällä uusi arviointimenetelmä. Tässä yhteydessä oli määritettävä joukko määrällisiä arvonluontimittareita luovalle ideoiden luonnille. Tutkimus pyrkii täydentämään olemassa olevaa tietämystä ideoiden luonnin mittaamisesta, joka on tähän asti pääasiassa keskittynyt laadullisiin menetelmiin. Tutkimuksen tavoitteista johdettiin kaksi tutkimuskysymystä. Ensimmäinen kysymys käsitteli aihepiiriä teoreettisesta näkökulmasta, ja toinen liittyi autoteollisuudessa tehtävään tapaustutkimukseen. Empiirisen aineiston keruussa hyödynnettiin ensisijaisesti asiakirjapohjaisia lähestymistapoja määrällisen mittauksen tarkkuuden maksimoimiseksi. Tutkimusmenetelmäksi valittiin yhden tapauksen tutkimus, koska ideoidenluontiprosessin syvällinen analyysi vaatii pääsyä yksityiskohtaiseen yritysaineistoon, mikä ei monitapaustutkimuksessa olisi ollut mahdollista. Ideoiden luontiprosessin tehokkuuden arviointia varten tapausorganisaatiossa otettiin käyttöön patenttitietoon pohjautuvia indikaattoreita. Aineisto kerättiin organisaation tietojärjestelmissä. Aineiston tarkastelu mahdollisti ideoiden luonti-prosessissa tapahtuvan arvonluonnin konkreettisen havainnollistamisen, mikä ei olisi ollut mahdollista perinteisten laadullisten mittarien avulla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että luovaa ideoiden luontia pystytään mittaamaan useimpien muiden yritysprosessien tapaan täsmällisesti, mikäli sovelletaan asianmukaisia indikaattoreita. Tutkimus nosti kuitenkin esiin tiettyjä tekijöitä, jotka rajoittavat tässä työssä esiteltyjen tehokkuuden mittarien käyttöä muissa organisaatioissa. Tämä työ esittää uuden arviointimenetelmän, jota voidaan soveltaa tuotekehitysprosessin luovassa vaiheessa. Aihetta käsittelevät jatkotutkimukset voisivat laajentaa tässä työssä kehitettyä mallia esimerkiksi kokeilemalla esiteltyjen indikaattorien käyttöönottoa muissa konteksteissa tai määrittelemällä vaihtoehtoiset arvonluontimittarit, jotka eivät jaa samoja rajoitteita.

Abstract The importance of product development in companies has increased, as competition in many industries has turned global and product life cycles have become shorter. Despite the rich literature and the significance of product development in businesses, many organisations still struggle to develop products that meet market and customer needs. Furthermore, product development for a large number of international customers involves various stakeholders with conflicting needs. Thus, product development is increasingly complex to manage. This doctoral dissertation aims to improve the outcome of product development by clarifying the factors that initiate product development in companies, the relations of different external and internal stakeholders to these drivers, and how the needs of key stakeholders are obtained. The study focuses on the early product development phases of new product development (NPD) intensive companies that are based in Finland, but have major international operations and large customer bases. The research was carried out by collecting and analysing data from companies representing product development practices in both business-to-business (B2B) and business-to-consumer (B2C) markets. The experiences of managers across different industries are utilised. This dissertation adopts a qualitative research approach, and surveys and interviews are utilised as the main data collection methods. This dissertation shows that many significant drivers for product development exist in companies. In addition, these drivers differ significantly between projects, companies, and even individuals. Based on the results, companies should clarify their product development drivers and align them among the relevant stakeholders to enhance the decision-making and focus of product development efforts. The study also reveals the relations between different external and internal stakeholders and the product development drivers, and the key stakeholders for the individual drivers. The results indicate that companies should identify the most important stakeholders based on the project drivers and allocate managerial attention appropriately. As expected, the research findings support previous studies by identifying customers as the most important external stakeholders in product development. On the other hand, the significance of product management among internal stakeholders is highlighted in the results. This dissertation indicates that companies should enable product management to lead collaboration with stakeholders close to customers in product development projects. The role of product management involves leading customer definition, representation, and customer needs identification for R&D. However, product management must also collaborate with many customer-related stakeholders in product development efforts. The main implication of this dissertation is a new managerial framework that, if successfully implemented, can significantly enhance product development outcomes by providing appropriate focus on customers and reducing unnecessary complexities through the clarification of the project drivers, the key stakeholders, and customer needs. / Tiivistelmä Tuotekehityksen merkitys yrityksille on kasvanut globaalin kilpailun ja tuote-elinkaarien lyhentymisten myötä. Lukuisista tutkimuksista ja tuotekehitystoiminnan tärkeydestä liiketoiminnalle huolimatta useilla organisaatioilla on edelleen haasteita kehittää markkinoiden ja asiakkaiden tarpeita vastaavia tuotteita. Lisäksi tuotekehityksessä isolle, kansainväliselle, asiakaskunnalle on mukana useita erilaisia sidosryhmiä, joiden tarpeet ovat ristiriidassa keskenään. Tämän takia tuotekehityksen johtamisesta on tullut entistä monimutkaisempaa. Tämä väitöskirja pyrkii parantamaan tuotekehityksen tulosta selventämällä tekijät, jotka ovat syynä tuotekehityksen aloittamiseen yrityksissä, erilaisten ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien suhteet näihin tuotekehitysajureihin sekä miten tärkeimpien sidosryhmien tarpeet selvitetään. Tutkimus keskittyy tuotekehityksen alkuvaiheisiin Suomessa toimivissa yrityksissä, joilla on voimakas panostus tuotekehitykseen ja lisäksi merkittävää kansainvälistä toimintaa sekä suuri määrä asiakkaita. Tutkimus tehtiin keräämällä ja analysoimalla tietoa yritysten tuotekehityskäytännöistä sekä tuotantohyödykemarkkinoilla että kuluttajamarkkinoilla. Tietoa kerättiin myös eri teollisuudenaloilta. Tämä väitöskirja perustuu laadulliseen tutkimukseen ja tutkimusaineiston keräämisessä on hyödynnetty kyselytutkimuksia sekä haastatteluita. Tämä väitöskirja osoittaa, että yritysten tuotekehitykseen löytyy useita merkittäviä ajureita. Tämän lisäksi nämä ajurit eroavat merkittävästi projektien, yritysten ja jopa yksittäisten henkilöiden välillä. Tulosten perusteella yritysten pitäisi selvittää, mitkä ajurit ovat niiden liiketoiminnan kannalta olennaisimpia ja tarkentaa niitä tuotekehityksen päätöksenteon ja painopisteen parantamiseksi. Tutkimus paljastaa myös ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien suhteet tuotekehitysajureihin sekä tärkeimmät sidosryhmät yksittäisille ajureille. Tulokset osoittavat, että yritysten pitäisi tunnistaa tärkeimmät sidosryhmät projektien ajureiden perusteella ja ottaa ajurit huomioon sidosryhmäjohtamisessa. Tutkimuksen löydökset tukevat aikaisempia tutkimuksia osoittaen asiakkaiden olevan tärkein ulkoinen sidosryhmä tuotekehityksessä, kun taas sisäisistä sidosryhmistä nousee esille tuotehallinta. Tämä väitöskirja osoittaa, että yritysten tuotekehitysprojekteissa tuotehallinnan tulisi johtaa asiakkaita lähellä oleviin sidosryhmiin liittyvää sidosryhmäyhteistyötä. Tuotehallinnan tehtäviin kuuluu asiakkaan määrittely, edustus ja asiakastarpeiden tunnistaminen. Tuotehallinnan pitää myös tehdä yhteistyötä useiden asiakkaisiin liittyvien sidosryhmien kanssa tuotekehityksen aikana. Tämä väitöskirja tarjoaa uuden johtamisen viitekehityksen, joka oikein toteutettuna voi parantaa merkittävästi tuotekehityksen lopputulosta. Projektin ajurien, tärkeimpien sidosryhmien ja asiakastarpeiden selventäminen varmistaa oikeanlaisen keskittymisen asiakkaisiin ja vähentää tarpeettomia monimutkaisuuksia tuotekehityksessä.

Abstract Bringing new products faster to the market is increasingly critical. To reach this goal, companies have been improving their product development practices and processes. Rapid product development (RaDe) is a type of incremental product development model, in which new sales items are created by redesigning existing products quickly and inexpensively. This study examines the RaDe challenges and enablers, particularly the ones from the perspective of supply management (SM) and product portfolio management (PPM). The main objective of this study is to recognise and describe the significance of mature SM for RaDe, resulting in successful and efficient product ramp-ups and portfolio renewal. The present study follows a qualitative research approach, which consists of reviewing the literature and analysing the relevant practices and current process settings of several companies representing diverse business areas and industry types. The principal results of this study involve acknowledging and describing the role of mature SM and organised PPM for effective RaDe implementation and product portfolio renewal. The study examines the mature SM from the perspective of 1) the definition of the SM objectives; 2) the alignment of the list of recommended products, buy-items and suppliers; 3) the creation of the product design guidelines, targets and metrics from the SM perspective; and 4) the establishment of the supply capability creation process. The main implications of the present study highlight the importance of the SM maturity that can support managers in RaDe related planning and implementation activities. The originality of the study resides in the emphasis of the SM significance in terms of different aspects that are beneficial to RaDe implementation and product portfolio renewal. / Tiivistelmä Uusien tuotteiden tuominen markkinoille nopeasti on enenevissä määrin tärkeää yrityksille. Tämän saavuttamiseksi yritykset ovat pyrkineet parantamaan tuotekehitystoimintojaan ja -prosessejaan. Nopea tuotekehitys (RaDe) on malli inkrementaaliseen tuotekehitykseen, missä myyntinimikkeitä luodaan uudelleen suunnittelemalla jo olemassa olevia tuotteita nopeasti ja halvalla. Tämä tutkimus tarkastelee RaDe -haasteita ja mahdollistajia, erityisesti hankintatoimen johtamisen (SM) ja tuoteportfoliohallinnan (PPM) näkökulmasta. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on tunnistaa ja kuvata kypsän hankintatoimen johtamisen ja nopean tuotekehityksen merkittävyys niin onnistuneen kuin tehokkaan markkinoille tuonnin sekä tuoteportfolion uudistamisen mahdollistajana. Laadullinen tutkimus tarkastelee monipuolisia liiketoiminta-alueita ja teollisuusaloja, koostuen sekä kirjallisuuskatsauksesta että useiden eri yritysten niille relevanttien toimintojen ja prosessien analysoinnista. Keskeiset tutkimuksen tulokset osoittavat ja selittävät kypsän hankintatoimen johtamisen ja organisoidun tuoteportfoliohallinnan roolia nopean tuotekehityksen tehokkaassa toteutuksessa sekä tuoteportfolion uudistamisessa. Kypsää hankintatoimen johtamista tutkimus tarkastelee seuraavista perspektiiveistä: 1) hankintatoimen johtamisen tavoitteiden määritys, 2) suositeltujen tuote-, ostoartikkeli- ja toimittajalistojen linjaus, 3) tuotesuunnittelun ohjeistusten, tavoitteiden ja mittareiden luominen hankintatoimen johtamisen näkökulmasta, ja 4) hankintatoimen kyvykkyyden perustamisen luomisprosessi. Tutkimuksen merkittävimmät kontribuutiot organisaatioille korostavat sellaisen kypsän hankintatoimen johtamisen tärkeyttä, mikä tukee johtoa nopean tuotekehityksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Uudenlaista näköalaa tutkimukseen tuottaa hankintatoimen johtamisen merkityksen tähdentyminen positioista, jotka ovat suotuisia nopean tuotekehityksen toteutukselle sekä tuoteportfolion uudistumiselle.

Title: Better products,   better world, better image: A study on the   interaction of corporate social responsibility, new product development and   brand image in the B2B sector Authors: Soraya Lima Silva & Noora Irina Miettinen Course: Marketing master programme final thesis, 30 ECTS, spring semester 2012,LinnaeusUniversity Keywords: Corporate social responsibility, sustainability, new product development, innovation, B2B brand image, B2B brand perception Purpose: Investigating how customer’s perception of brand image is affected by corporate social responsibility (CSR) and new product development (NPD) in the business-to-business (B2B) sector in the telecommunication and chemical industries. Method: Mixed methods research, cross-sectional research design Interviews with 4 supplier companies Qualitative content analysis on documents of 40 supplier companies Questionnaire to customer companies with 99 responses Findings: CSR and NPD were usually seen as separate and detached activities. Companies integrated CSR into their NPD process mainly for creating sustainable products helping their customers to minimize their impact on the environment without including the societal aspect of CSR. NPD affected the brand image perception in the telecommunication industry to a high degree by improving the perception of the quality of products, and   in the chemical industry to a low degree by motivating the companies to recommend their suppliers. The interaction of CSR and NPD had an effect on the brand image by creating reputation and competitive advantage. Companies that were seen as environmentally responsible were often also seen as technologically advanced. Being perceived as sustainable was very important to the chemical   companies, whereas being perceived as innovative was vital in the telecommunication industry. CSR affected the brand image perception in the chemical industry by enhancing customer satisfaction and reputation, but in the telecommunication industry the CSR of suppliers was important only when the demand for sustainability came from the customers’ own customers / Otsikko: Parempia tuotteita, parempi maailma, parempi imago: Tutkimus yritysten   yhteiskuntavastuun, tuotekehityksen ja brandi-imagon vuorovaikutuksesta   B2B-sektorilla Tekijät: Soraya Lima Silva & Noora Irina Miettinen Ohjaaja: Sarah Philipson Tarkastaja: Sarah Philipson Kurssi: Markkinoinnin maisteriohjelman päätöstyö, 30 opintopistettä, kevätlulukausi 2012, Linnaeus University Hakusanat: Yrityksen yhteiskuntavastuu, kestävä kehitys, tuotekehitys, innovaatio, B2B brandi-imago, B2B brandivaikutelma Tarkoitus: Tutkia miten yritysten yhteiskuntavastuu ja tuotekehitys vaikuttaa asiakkaiden kokemaan brandi-imagoon B2B-sektorilla telekommunikaatio- ja kemianteollisuudessa Metodi: Poikkileikkaava mixed methods -tutkimus 4 toimittajayrityksen haastattelua Laadullinen sisältöanalyysi 40 toimittajayrityksen dokumenteista Kysely asiakasyrityksille, jossa 99 vastausta Löydökset: Yritykset näkivät yhteiskuntavastuun ja tuotekehityksen erillisinä aktiviteetteina. Yritykset integroivat yhteiskuntavastuun osaksi tuotekehitysprosessia lähinnä luodakseen kestävää kehitystä tukevia tuotteita auttaakseen asiakkaita   minimoimaan ympäristöön kohdistuvaa vaikutusta, mutta eivät ottaneet   yhteiskunnallista aspektia huomioon. Tuotekehitys vaikutti suuressa määrin imagokäsitykseen telekommunikaatioalalla parantamalla käsitystä tuotteiden laadusta. Kemianteollisuudessa tuotekehitys vaikutti   vähäisessä määrin motivoimalla yrityksiä suosittelemaan toimittajia. Tuotekehityksen ja yhteiskuntavastuun suhde vaikutti imagoon lisäämällä mainetta ja  kilpailuetua. Yritykset, jotka nähtiin ympäristöystävällisinä, koettiin usein myös teknisesti kehittyneiksi. Kestävän kehityksen imagolla oli keskeinen merkitys kemianteollisuuden   yrityksissä, kun taas miellettävyys innovatiiviseksi oli oleellista   telekommunikaatioalalla. Yhteiskuntavastuu vaikutti imagokäsitykseen kemianteollisuudessa lisäämällä asiakastyytyväisyyttä ja parantamalla mainetta. Telekommunikaatioalan toimittajien yhteiskuntavastuu oli tärkeää vain, jos asiakkaat olivat kiinnostuneita siitä omien asiakkaidensa vaatimuksien motivoimana. / Titulo: Melhores produtos, melhor mundo, mellhor imagem: Um estudo sobre a interaçäo da responsabilidade social coperativa, desenvolvimento de novos produtos  e imagem de marca no setor de de negócios. Autores: Soraya Lima Silva & Noora Irina Miettinen Tutor: Sarah Philipson Examinador: Sarah Philipson Curso: Dissertaçäo final do programa de master em Marketing, 30 ECTS, semester da   primavera de 2012, Linnaeus University Palavras-chave: Responsabilidade social coperativa, desenvolvimento de novos produtos, innovaçäo, imagem de marca no setor de de negócios.  Objetivo: Investigar como a percepçäo de clients sobre a imagem de marca é afetada pela responsabilidade social coperativa (CSR) e o desenvolvimento de novos produtos (NPD), no setor de negócios (B2B). Métodos: Métodos de pesquisa misturados, design de pesquisa com setores interligados Entrevistas com 4 empresas fornecedoras Análise qualitative de documentos de 40 empresas fornecedoras Questionário com 99 clientes de empresas fornecedoras Resultados: CSR e NPD vistos como atividades separadas. Empresas integram CSR nos processos de NPD, especialmente para a criaçäo de produtos   sustentáveis, ajudando assim os clients a minimizarem seus impactos no meio   ambiente sem incluir aspectos sociais de CSR. NPD afeta muito a percepçäo da imagem de marca na indústria de telecomunicaçöes quando melhora a percepçào dequalidade. Na indústria química NPD afeta muito pouco a percepçäo de marca, ajudando somente recomendaçöes. A interaçäo de CSR e NPD afeta a percepçäo de marca criando efeitos   de reputaçäo e vantagem competitiva. Empresas vistas como responsáveis pelo meio ambiente, também säo vistas como tecnologicamente avançadas. Ser visto como sustentável é muito importante   entre empresas químicas, enquanto ser visto como inovador é vital na   indústria de telecomunicaçöes. CSR afeta a percepçäo da imagem de marca na indústria química, reinforçando satisfaçäo do consumidor e reputaçäo, mas em telecominicaçöes, CSR praticados por fornecedores somente é importante quando a demanda de sustenabilidade veem dos consumidores dos clientes.

Abstract The rapid development of digital technology and software in recent years has created great variety of totally new business opportunities. Software startups are commonly considered to be the fastest in exploiting the new opportunities and the most innovative in creating new products and services. At the same time, software startups are often small, immature enterprises with limited resources and inexperienced teams. The initial team plays a key role in the early stages of a software startup. This research focuses on the initial team from the perspective of human capital – the knowledge, experiences, skills, and other cognitive abilities. It studies the initial team empirically, utilizing the multi-case study and triangulation methods applying the human capital, resource-based view, capability, and the opportunity discovery and creation theories. The empirical data were gathered from thirteen software startups in Italy, Norway and Finland, and from a student experiment. From the analysis of this data, a generic structure of a software startup’s initial team was identified, consisting of three different roles, with each having a specific human capital profile. This team structure sought a balance between the team’s human capital and problems and challenges to be solved. The level of the initial human capital of the team and the means to strengthen it varied, and affected the progress of the work in the studied startups. Though the components of the team’s human capital were not rare and inimitable in terms of the resource-based view, building a balanced startup team created a unique and task-specific setup, which is a key capability of a software startup. The balanced startup team structure is proposed to be the generic human capital model of a software startup’s initial team. / Tiivistelmä Digitaalitekniikan ja ohjelmistojen nopea kehitys viime vuosina on synnyttänyt suuren joukon kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ohjelmistostartup-yrityksiä pidetään yleisesti nopeimpina hyödyntämään uusia mahdollisuuksia ja erityisen innovatiivisina luomaan uusia tuotteita ja palveluita. Kuitenkin samalla, ohjelmistostartup-yritykset ovat usein pieniä, kehityksensä alussa olevia yrityksiä, joilla on pienet resurssit ja kokematon henkilökunta. Varhaisen vaiheen ohjelmistostartup-yrityksissä alkutiimin merkitys on keskeinen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan alkutiimiä inhimillisen pääoman, osaamisen, kokemuksen ja taitojen, näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan alkutiimiä kokeellisesti, käyttäen monitapaustutkimuksen ja triangulaation menetelmiä ja soveltaen inhimillisen pääoman, resurssipohjaisen näkemyksen, kyvykkyyden ja liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen teorioita. Kokeellinen tutkimusaineisto on kerätty kolmestatoista yrityksestä Italiasta, Norjasta ja Suomesta ja yhdestä opiskelijoilla tehdystä kokeellisesta tutkimuksesta. Tutkimuksessa löydettiin alkutiimin yleinen malli. Mallissa on kolme roolia, kullakin oma inhimillisen pääoman profiili. Mallissa on tiimin inhimillisen pääoman ja ratkaistavien ongelmien tasapaino. Tiimien inhimillisen pääoman määrä ja sen kehitystavat vaihtelivat, ja vaikuttivat tutkittavien yritysten edistymiseen. Vaikka alkutiimien inhimillisen pääoman komponentit eivät olleet ainutkertaisia resurssipohjaisen näkemyksen kannalta, tasapainossa olevan alkutiimin rakentaminen synnytti ainutkertaisen, tehtävänmukaisen tiimirakenteen, jota voidaan pitää yrityksen keskeisenä kyvykkyytenä. Havaittu tiimirakenne esitetään yrityksen alkutiimin inhimillisen pääoman yleiseksi malliksi.

Abstract The main objective of this study is to observe product development sourcing strategies over technology life-cycle stages, including assessing evaluation conditions and strategy formulating models. This dissertation approaches product development sourcing from the perspectives of 1) main concepts of product development and technology life-cycles, 2) mapping product development activities over technology life-cycles, 3) mapping product development sourcing over technology life-cycles, and 4) a decision making flowchart. The individual findings are further synthesised and a three dimensional view to analyse the strategic positioning of technology, product and market development as a core context of the organisation is presented. This as it is proposed that the product development sourcing strategies should be analysed and decided according to strategic positioning of the technologies, products and markets and based on the related life-cycle phases. Different product development sourcing strategies can increase the competitiveness of the company by effectively managing critical knowledge of the technology and product development resources. The dissertation is qualitative and inductive in nature and is based on both, reviewing the literature and interviewing experienced industrial managers. The empirical material is based on semi-structured interviews with R&D managers and meetings with R&D directors. The study was realised by investigating historical data on product development activities and sourcing strategies of one of the high-tech industry leaders over four technology generations. The technology evolution of all the generations are considered and the collected data is analysed to understand if there are any significant relationships with the literature based findings. The analysis consists of five individual publications and related synthesis in this compilation. The principal results of this study is a product development sourcing framework (PDSF) proposing how product development sourcing strategies could be managed according to technology maturity levels by considering the specific needs and motivations of each prevailing situation. This necessitates the understanding of the characteristics of different technology life-cycle stages, and evaluating product development activities. This study points out how different models can be utilised to support the evaluation. As a result, various factors can be used to support the product development sourcing decisions for each specific situation, whereas strategy formulating theories are also beneficial as a support for these decisions. The main implications include providing a structure, PDSF, to support managers in their decisions on product development activities and sourcing strategies. The created PDSF is an amalgam of seven technology life-cycles that enable cross-functional investigations over each technology with market penetration situation, manufacturing capabilities, product development factors, and sourcing capability factors of all technology products. Aside providing support for selecting suitable product development sourcing strategies, this study may also ease the considerations over killing unproductive projects and unprofitable product lines. / Tiivistelmä Tämä tutkimus tarkastelee tuotekehityksen hankintastrategioita teknologioiden, tuotteiden ja markkinasegmenttien eri elinkaarivaiheissa. Väitöskirja lähestyy tuotekehityksen hankintaa seuraavista näkökulmista: 1) tuotekehityksen ja teknologioiden elinkaarien pääkonseptit, 2) tuotekehitystoiminnat teknologianelinkaarien vaiheissa, 3) tuotekehityksen hankinnat teknologianelinkaaren vaiheissa, ja 4) päätöksenteon vuokaavio. Yksittäiset löydökset on edelleen syntetisoitu ja kolmiulotteinen näkemys teknologioiden, tuotteiden ja markkinoiden kehittymiseen on esitetty keskeisenä kontekstina organisaatioille. Väitöstutkimus esittää että tuotekehityksen hankintastrategiat pitäisi analysoida ja päättää perustuen teknologioiden, tuotteiden ja markkinoiden strategiseen positioon elinkaarivaiheissa. Erilaiset tuotekehityksen hankintastrategiat voivat parantaa yritysten kilpailukykyä teknologioihin ja tuotekehitysresursseihin liittyvän kriittisen tiedon tehokkaan johtamisen ansiosta. Väitöskirja on luonteeltaan laadullista tutkimusta hyödyntäen induktiivista päättelylogiikkaa perustuen sekä aiemman kirjallisuuden tarkasteluun, että empiirisesti puolistrukturoituihin haastatteluihin kokeneiden tuotekehityspäälliköiden ja -johtajien kanssa. Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla neljään eri teknologiasukupolveen liittyviä tuotekehityksen ja hankintastrategioiden historiatietoa ja aineistoa yhdessä johtavassa korkeanteknologian yrityksessä. Tarkasteltujen teknologiasukupolvien teknologiaevoluutiota on pohdittu ja kerättyä dataa on analysoitu mahdollisten merkittävien yhteyksien tunnistamiseksi ja ymmärtämiseksi suhteessa aikaisempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Suoritettu analyysi sisältää viisi erillistä osajulkaisua ja tässä kokoomaosassa esitetyn synteesin. Tämän tutkimuksen keskeinen tulos on kehitetty tuotekehityksen hankintaviitekehys (PDSF) joka esittää tuotekehityksen hankintastrategioiden muodostamisen ja valitsemisen perustuen teknologioiden, tuotteiden ja markkinoiden kypsyysasteisiin, elinkaarivaiheisiin. Tämä edellyttää eri teknologiaelinkaarivaiheiden erityispiirteiden ymmärtämistä ja tuotekehitysaktiviteettien strategista arviointia. Tutkittuja strategisia tekijöitä voidaan hyödyntää tukemaan tuotekehityksen hankintamallin valitsemista ja päätöksiä. Tutkimuksen keskeiset implikaatiot sisältävät struktuurin luomisen, tuotekehityksen hankintaviitekehyksen (PDSF) muodossa tukemaan tuotekehitysjohtajia heidän päätöksenteossaan liittyen tuotekehityksen hankintastrategioihin. Luotu tuotekehityksen hankintaviitekehys mahdollistaa poikkiorganisaatiollisen tarkastelun tuotekehityksen strategisista hallintamalleista huomioiden teknologioiden, tuotteiden ja markkinasegmenttien elinkaaret ja niiden vaikutukset strategiseen päätöksen tekoon. Lisäksi, tämä tutkimus voi myös osaltaan helpottaa tuottamattomien tuotteiden ja tuotelinjojen lakkauttamiseen liittyvää analyysia ja päätöksentekoa.