Quels sont les postulats de l'éducation? Il y en a plusieurs, le plus important étant celui du changement, c'est-à-dire celui qui pose que l'individu éduqué est susceptible de changer. Penser les présupposés du changement en éducation tend à engager la réflexion sur le terrain de la métaphysique. Or, la métaphysique semble avoir mauvaise presse en éducation. Il faut donc s'intéresser à la question des postulats afin de comprendre sa nécessité et l'engager légitimement. Il s'agira de comparer différents postulats à l'oeuvre actuellement en éducation, à savoir: l'éducabilité, la perfectibilité et la malléabilité. Par là, nous aurons une idée de ce que peut l'homme. / What is the most important principle of education? Can we think education without supposing that we are able to change? To answer to this question, it's not enough to admit that somebody can change. We must know what kind of changes he is supposed to make. But, this enquiry should say its name. It seems to be a metaphysical question. But, Metaphysics is not a permitted way of studying education. Because of several reasons, we must justify our research,in order to explain why we can but moreover we must precise our conception of change in education. Then we will be able to compare different kind of principles of education, for example: educability, plasticity or perfectibility. Actually, we want to know how much someone can change.

Abstract not available

Across multiple countries, primary school reforms have been implemented with the goal of improving school attendance and accessibility. Failing to account for spillover effects from the children directly targeted by these reforms to their siblings may underestimate the reforms’ full impact. Using a regression discontinuity design and data from six countries, I compare women whose younger siblings were exposed to an education reform with those whose younger siblings were not. I find that, across several countries, there is a significant younger-to-older sibling spillover effect on an older sister’s probability of enrolling in secondary school and on her fertility. These findings demonstrate the broad impact of education reforms, and contribute to the understanding of the links between education and fertility, and the role played by parental reallocation of resources. / Dans de nombreux pays, des réformes de l’éducation primaire ont été implanté dans le but d’améliorer l’accès et les taux d’inscription aux écoles. Nous risquons de sous-estimer l’impact de ces réformes si nous ne considérons pas les retombées de celles-ci des enfants ciblés à leurs frères et sœurs. J’utilise une approche de régression par discontinuité et des données provenant de six pays pour comparer les femmes dont les frères et sœurs cadets ont été affectés par une réforme de l’éducation à celles dont les frères et sœurs cadets ne l’ont pas été. Je constate que, dans plusieurs pays, il y a des retombées significatives sur l’éducation secondaire et sur la fertilité des sœurs ainées. Ces résultats mettent en évidence les vastes impacts des réformes de l’éducation, et permettent de mieux comprendre les liens entre l’éducation et la fertilité, ainsi que l’importance de la réallocation des ressources par les parents.

A trace of lifelong-learning qualifications has become more mandatory at the European and even at world level. However, for higher education courses, the former could imply complex learning designs and abundance of data to monitor, analyze, and report. This work combine the ideas of personalized, competence-based, and social learning by providing course lifecycle support through competence-based design, outcome based assessment, social learning context analytics, and open student modeling visualizations. A series of studies using a virtual learning environment exploited the idea of the approach and revealed promising results. These results demonstrated the approach helped students and teachers to trace learning outcomes of the European Qualifications Framework (EQF) in higher education courses. Thus, this thesis extends the approach of higher education to a larger collection of learning objects for designing, assessing, and analyzing courses. Moreover, this approach verifies its capability of supporting social context visualization for online and blended personalized education. / Un rastreo del aprendizaje a lo largo de la vida es cada vez más obligatorio en Europa y el mundo. Sin embargo, en educación superior, esto implica diseños de cursos más complejos y abundancia de datos para rastrear, analizar e informar. Este trabajo combina aprendizaje personalizado, basado en competencias y social, apoyando diferentes instantes de los cursos universitarios a través de diseño basado en competencias, evaluación basada en resultados, analíticas del contexto social del aprendizaje y modelos abiertos del estudiante. Una serie de estudios exploró el enfoque revelando resultados prometedores. Se demostró el apoyo a estudiantes y maestros para monitorizar el aprendizaje según el EQF en sus cursos. Así, esta tesis extiende la educación superior a una colección más grande de objetos de aprendizaje para el diseño, la evaluación y el análisis de cualificaciones. Además, brinda visualización del contexto social para educación personalizada en ambientes mixtos y en línea.

In recent decades, a series of studies have demonstrated that lawyers present   high suicide, alcoholism and divorce rates, even higher than those corresponding  to other professionals. Law students and lawyers are now ranking highest in all of this statistics.It’s on that basis, and considering that the search for wellness is fundamental for every person’s health, the rapporteurs expose the relation between happiness and legal education nowadays, concluding that it is necessary to reconsider the way in which Lawis taught in today’s world. / En las últimas décadas, diversos estudios han demostrado que entre los abogados se presentan tasas de suicidio, alcoholismo y divorcio más altas que entre los profesionales deotras carreras. Así, abogados y estudiantes de Derecho han pasado a ocupar los primeros lugares en mediciones que relacionan el nivel de felicidad con el ejercicio de la profesión.Partiendo de ello, y de la premisa que la búsqueda del bienestar es fundamental para la salud de toda persona, los ponentes exponen la relación entre la felicidad y la educación legal hoy en día, concluyéndose que es necesario replantear la forma en la que se enseña Derecho en el mundo de hoy.

This article presents an analysis about teacher’s education possibilities regardingtheir professional context in elementary education. For this, a conceptual reviewabout relationship between education and community is explained. In this analysis,the educational processes’ characteristics from this perspective are highlighted, aswell as their implications. Subsequently, some guidelines about teacher’s education from this view are exposed and a systemic approach of education are presented taking into account educational factors inside and outside the school, as well as the teacher as an agent who learns permanently. / Este artículo presenta un análisis sobre las posibilidades de formar al profesorado de educación básica en relación con el contexto en el que desarrolla su labor profesional.Para ello, se parte de una revisión conceptual sobre el vínculo entre educación ycomunidad con la finalidad de explicar las características de los procesos formativosque se llevan a cabo desde una visión comunitaria, así como sus implicaciones. Apartir de este análisis se establecen algunas orientaciones sobre los aspectos a considerar en la formación del profesorado en este sentido, destacando una visión sistémica de la educación, dentro de la cual los factores escolares y los del entorno se relacionan, y en la que el profesor es un agente en continuo aprendizaje. / Este artigo apresenta uma análise sobre as possibilidades de formar professoresde educação básica relacionado com o contexto em que desenvolvem seu trabalhoprofissional. Para tanto se partirá de uma revisão conceitual sobre o vínculoentre a educação e a comunidade, com o objetivo de explicar as características dosprocessos formativos que desenvolvem dentro de uma visão comunitária, assimcomo suas implicações. A partir desta análise se estabelecem algumas orientaçõessobre os aspectos a serem considerados na formação do professorado, enfatizandouma visão sistêmica da educação, dentro da qual a escola e o meio ambiente estãointer-relacionados, e na qual o professor é um agente em contínua aprendizagem.

Constructivist teaching strategies are undeniably accepted as effective in achieving the desired educational goals of constructing knowledge through active and creative inquiry. Inasmuch as teachers would love to adopt these strategies in their teaching, mathematics teachers find themselves in a situation where they are forced not to use them. This study investigated the factors that impacted on the selection and adoption of constructivist teaching strategies in selected Gauteng’s urban schools. Four (4) public schools and sixteen (16) mathematics teachers participated in the study. The parallel mixed methods design was employed in the study to produce both quantitative and qualitative data. The data were therefore analysed both quantitatively and qualitatively. It was found that the participating mathematics teachers had an understanding of constructivist theories of teaching and that they perceived their classroom environments to be constructivist in character. The study also found that the adoption of constructivist teaching strategies was hindered by teachers’ lack of skills and competencies to handle a curriculum that they felt was handed down to them without their full involvement at all the stages of its development. Learners’ family backgrounds were also identified as a major social factor that impacted negatively against selection of constructivist strategies. Based on these findings, recommendations were made on how constructivist views can be realised in the teaching of mathematics in South African schools. / Mathematics Education / M. Ed. (Mathematics Education)

Abstract Entrepreneurship education in non-business studies has not been extensively studied. The requirements and special features of engineering education of applied sciences is a fairly unaddressed research topic. Yet, there is a growing need to develop the entrepreneurial behaviour of graduates, as voiced in feedback from stakeholders and other actors in society. The competence requirements of graduates are constantly evolving; they are specified globally as well. The aim and motivation for this study is to develop a new framework for fostering entrepreneurship in engineering education. The developed framework could be used for developing, firstly, entrepreneurial behaviour, and secondly, the entrepreneurial mind-set of the engineering graduates. The main focus of entrepreneurship education research has been on content issues and primarily from the perspective of business studies. Therefore, this study has focused on pondering the methodological challenges of entrepreneurship education in the chosen target field, engineering education. The context for outlining the framework is constructed by first introducing the operational environment of the target organisation. Thereafter, the central concepts of entrepreneurship, entrepreneurship education and technology-based entrepreneurship are processed in a literature review in order to build the theoretical basis. In addition, research methods with ontological and epistemological choices are displayed. Due to the multilevel structure of the research phenomenon, the study approaches the phenomenon through four essays. The first essay opens up the aspects and background in order to understand the role and expectations of stakeholders as regards entrepreneurship education. The second essay concentrates on the pedagogical issues and possibilities of action-based learning methods with respect to entrepreneurship education especially. The third essay combines effectuation and causation perspectives on opportunity recognition and offers a framework for effectuation-based entrepreneurship education. The fourth essay is an empirical study covering effectuation and causation from the point of view of local technology-based companies. The conclusions of the study suggest that the outlined effectual entrepreneurship education, if combined with action-based learning methods like enquiry-based learning for instance, could support the development of entrepreneurial behaviour, and ensuing entrepreneurship, among engineering students. It is also suggested that adoption of the new framework requires renewal of the learning environment, and the involvement of the entire organisation in the change process. / Tiivistelmä Yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta ei juurikaan ole tutkittu muutoin kuin liiketaloustieteen koulutuksen kannalta. Erityisesti aiheen tutkiminen ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutuksen näkökulmasta on ollut vähäistä. Kuitenkin niin sidosryhmät kuin yhteiskuntakin odottavat yhä enemmän valmistuvien omaksuvan koulutuksen aikana yrittäjämäistä käyttäytymistä ja yrittäjyysajattelua. Valmistuvien osaamisvaatimukset kehittyvät jatkuvasti ja ne on määritelty myös maailmanlaajuisesti. Tämän tutkimuksen tarkoitus ja motivaatio on kehittää uusi insinöörikoulutukseen soveltuva yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen viitekehys. Sitä voitaisiin käyttää ensinnäkin kehittämään valmistuvien insinöörien yrittäjämäistä käyttäytymistä ja toiseksi heidän yrittäjyysajatteluaan. Näyttää siltä, että yrittäjyyskasvatuksen tutkimuksen painopiste on ollut sisältöön liittyvissä kysymyksissä liiketalouden näkökulmasta tarkasteluna. Siksi tässä tutkimuksessa on keskitytty sen sijaan pohtimaan yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen pedagogisia haasteita valitun kohderyhmän, insinöörikoulutuksen yhteydessä. Viitekehyksen kontekstia on hahmoteltu esittelemällä ensinnäkin kohdeorganisaation toimintaympäristöä. Sen jälkeen on käsitelty kirjallisuuskatsauksessa teoreettisen taustan muodostamiseksi tutkimuksen kannalta sellaisia keskeisiä käsitteitä kuten yrittäjyys, yrittäjyyskasvatus ja -koulutus sekä teknologiayrittäjyys. Lisäksi on esitelty valittujen tutkimusmetodien ontologisia ja epistemologisia perusteita. Tutkittavan ilmiön monitahoisuudesta johtuen aihetta on lähestytty neljän esseen kautta. Ensimmäinen essee selvittää sidosryhmien roolia ja odotuksia yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen kentässä. Toinen essee tarkastelee pedagogisia näkökulmia ja etenkin aktivoivien opetusmenetelmien antia yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen näkökulmasta. Kolmas essee selvittää effektuaation ja kausaation näkökulmien yhteyttä liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen ja esittelee effektuaatiota hyödyntävän yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen viitekehyksen. Neljäs essee on empiirinen tutkimus, joka lähestyy effektuaatiota ja kausaatiota paikallisten teknologiayritysten näkökulmasta. Tutkimuksen johtopäätöksissä esitetään, että hahmoteltu effektuaatioon perustuva yrittäjyyskasvatus ja -koulutus yhdistettynä aktivoiviin opetusmenetelmiin, esimerkiksi tutkivaan oppimiseen, voisi kehittää valmistuvien insinöörien yrittäjämäistä käyttäytymistä ja yrittäjyysasennetta, ja lisätä myöhemmin myös yrittäjyyttä. Sen lisäksi ehdotetaan, että uuden viitekehyksen käyttöönotto edellyttää niin oppimisympäristöjen uudistamista kuin koko organisaation sitoutumista muutosprosessiin.

Abstract Professional practice in critical care settings is characterized by the application of relevant theories, research and evidence-based guidelines to clinical practice. However, critical care nurses’ knowledge and skills in adhering to evidence-based protocols and guidelines for avoiding ventilator-associated pneumonia are inadequate. The aim of the study was to evaluate critical care nurses’ knowledge and skills in adhering to best-practice endotracheal suctioning recommendations and ventilator bundles, to develop and validate instruments to evaluate the care of mechanically ventilated patients, and to evaluate the effectiveness of continuing education on critical care nurses’ knowledge and skills, with a focus on ventilator bundles. In the first study, a descriptive and cross-sectional correlation study was conducted to evaluate critical care nurses’ (n = 40) endotracheal suctioning practices in relation to current best-practice recommendations. In the second study, a descriptive design with a literature review was conducted to assess the effectiveness of educational programmes in preventing ventilator-associated pneumonia. In the third study, an instruments validation study was conducted to develop and test the psychometric properties of the Ventilator Bundle Questionnaire (VBQ) and Observation Schedule (VBOS). In the fourth study, the effectiveness of human patient simulation education was evaluated among thirty (n = 30) critical care nurses who were randomly allocated to intervention and control groups (n = 15 each). Critical care nurses’ knowledge and skills in adhering to best-practice endotracheal suctioning recommendations and ventilator bundles continues to be inadequate. However, educational programmes were linked to significant improvements in learning and clinical outcomes. The VBQ and VBOS were developed and shown to have acceptable psychometric properties (CVI 0.99–1.0, ICC 0.93–1.0). After human patient simulation education, the mean skill scores of the intervention group increased significantly (pt*g = 0.02). Educational programmes may have a significant impact on clinical outcomes and thus, patients’ safety and quality of care, through improvements in nurses’ knowledge and skills in adhering to evidence-based guidelines in critical care settings. The VBQ and VBOS can provide an objective method measuring whether evidence-based guidelines are being used in clinical practice. In addition, there was a significant transfer of learned skills to clinical practice following human patient simulation education. / Tiivistelmä Teho-osastoilla ammatillinen erityisosaaminen edellyttää tutkitun tiedon, teorioiden sekä näyttöön perustuvien hoitosuositusten soveltamista kliiniseen käytäntöön. Kuitenkin tehohoitajien tiedot ja taidot noudattaa näyttöön perustuvia hoitokäytäntöjä ja suosituksia hengityslaitehoitoon liittyvän keuhkokuumeen ehkäisyksi ovat olleet puutteellisia. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida tehohoitajien tietoa ja taitoa noudattaa hyväksi havaittuja hengitysteiden imukäytäntöjä sekä hengityslaitehoitoon liittyviä hoitosarjakäytäntöjä, kehittää ja validoida mittareita hengityslaitehoitoa saavien potilaiden hoidon laadun arvioimiseksi sekä arvioida täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta tehohoitajien tietoihin ja taitoihin noudattaa hengityslaitehoitoon liittyviä hoitosarjakäytäntöjä. Ensimmäisessä osatyössä arvioitiin kuvailevan ja korrelatiivisen tutkimusasetelman avulla tehohoitajien (n = 40) alahengitysteiden imukäytäntöjä suhteessa hyväksi havaittuihin toimintakäytäntöihin. Toisessa osatyössä arvioitiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla koulutusinterventioiden vaikuttavuutta hengityslaitehoitoon liittyvän keuhkokuumeen ehkäisyssä. Kolmannessa osatyössä kehitettiin ja testattiin hengityslaitehoitoon liittyvä hoitosarjakysely (VBQ) sekä havainnointimittari (VBOS). Neljännessä osatyössä arvioitiin simulaatiokoulutuksen vaikuttavuutta satunnaistetussa koeasetelmassa interventio- (n = 15) ja kontrolliryhmän (n = 15) välillä. Tehohoitajien tiedot ja taidot noudattaa hyväksi havaittuja hengitysteiden imukäytäntöjä sekä hengityslaitehoitoon liittyviä hoitosarjakäytäntöjä olivat edelleen puutteellisia. Kuitenkin koulutusinterventioiden vaikuttavuus kliinisiin hoitotuloksiin sekä oppimistuloksiin oli merkittävä. VBQ- ja VBOS-mittareiden psykometriset ominaisuudet osoittautuivat hyväksyttäviksi (CVI 0,99–1,0, ICC 0,93–1,0).Simulaatiokoulutuksen jälkeen interventioryhmän taidot noudattaa hoitosuosituksia lisääntyivät merkittävästi (pt*g = 0,02). Koulutusinterventioiden kliininen vaikuttavuus potilasturvallisuuden ja hoidon laadun kehittämisessä voi olla merkittävää, kun hoitajien tietoa ja taitoa noudattaa näyttöön perustuvia hoitosuosituksia lisätään kliinisessä tehohoitotyössä. VBQ- ja VBOS-mittarit voivat tarjota objektiivisen tavan arvioida tutkitun tiedon siirtymistä kliiniseen käytäntöön. Simulaatiokoulutuksen jälkeen opittujen taitojen siirtovaikutus kliiniseen käytäntöön oli merkittävä.

This paper is concerned with the analysis of development and implementation period of career education in Japan. Special attention is paid to social and economic background, which are the main factors of its formation. The author discloses the features of this system, traces its structural changes and estimates its current state. / Работа посвящена анализу периода внедрения и развития карьерного образования в Японии. Особое внимание уделено социальному и экономическому фону, являющимися основными факторами её формирования. Автор раскрывает особенности данной системы, прослеживает изменения в её структуре и даёт оценку её современному состоянию.