Norway has a high prevalence of sick leave compared to other Nordic countries and has been criticized for offering generous sick leave benefits. This qualitative study aims to explore experiences of graded sick leave and return to work in Norway. Six employees from the private sector were interviewed regarding their experiences of the Norwegian model for earlier follow-up of employees on sick leave. The collected data was analyzed using qualitative content analysis. The results indicated several important aspects of the return to work process which were perceived as both obstacles and opportunities. The possibility of having time to recover as well as finding a balance of a manageable work load with stimulating assignments were seen as essential and communication was crucial to attain the latter.

Luossavaara-Kiirunavaara AB (LKAB) är ett statligt industriföretag som verkar inom gruvbranschen. Företaget arbetar i dagsläget aktivt i syfte att förebygga ohälsa på arbetsplatsen.Trots detta proaktiva arbete är både fysisk och psykisk ohälsa på arbetsplatsen ofrånkomligt och det är därmed viktigt att utveckla en väl fungerande rehabiliteringsprocess. En arbetslivsinriktad rehabiliteringsprocess innefattar arbetsträning, anpassning av arbetsplatsen samt förändrande arbetsuppgifter eller utbildning. I denna process har individens närmaste chef en central roll. Studien syftar därför till att förmedla de ansvariga chefernas uppfattningar och upplevelser av företagets rehabiliteringsprocess. Insamlingen av datamaterial har utförts genom tolv kvalitativa semistrukturerade intervjuer och bearbetningen genomfördes därefter utifrån en fenomenografisk analysmetod. Forskningsfrågorna behandlade chefernas uppfattningar och upplevelser av den nuvarande processen samt deras roll och ledarskap. Vidare undersöktes även de förbättringsområden som kunde identifieras. Studiens huvudresultat visade både likheter och skillnader mellan chefernas uppfattningar och upplevelser. Flertalet chefer upplevde den nuvarande rehabiliteringsprocessen som fungerande medan andra chefer upplevde att den fungerande mindre bra. Flera förbättringsområden identifierades där önskan om tydligare struktur genomsyrade samtliga förslag. Studiens resultat visade även likheter och skillnader i chefernas ledarskap. Analysen av chefernas uttalanden genererade två ledarprofiler där de tillhörde antingen en ledarprofil som karaktäriserades av stödjande egenskaper eller en profil som karaktäriserades av både stödjande och delegerande egenskaper. De chefer som tillhörde den sistnämnda profilen tenderade att anpassa sin ledarstil efter individ och situation. Detta flexibla arbetssätt kunde kopplas till situationsbaserat ledarskap vilket utifrån tidigare forskning  visat sig leda till goda resultat.

Magistrinio darbo tikalas išsiaiškinti Valakupių reabilitacijos centro ekspertų požiūrį į profesinę reabilitaciją. Darbo tikslui pasiekti išskirti šie uždaviniai: išnagrinėti profesinio mokymo programas siūlomas neįgaliesiems dalyvaujantiems profesinės reabilitacijos programoje, šanalizuoti darbo su neįgaliaisiais metodikas Valakupių reabilitacijos centre, štirti VšĮ Valakupių reabilitacijos centro ekspertų požiūrį į profesinės reabilitacijos programą. Tyrimo objektas – VšĮ Valkupių reabilitacijos centro ekspertų požiūris į profesinės reabilitacijos programą. Tyrimo metodika - kokybinė. Duomenų rinkimo metodai: giluminis interviu, okumentų apžvalga. Taikant giluminį interviu metodą apklausti penki VšĮ Valakupių reabilitacijos centro specialistai. Iškeltos dvi hipotezės: 1) specialistų, įgyvendinama profesinės reabilitacijos programa vertinama, kaip palanki galimybė neįgaliajam padėti integruotis į darbo rinką; 2) specialistų, dalyvaujančių profesinės reabilitacijos programos įgyvendinime, pasirengimas yra pakankamas ir jų skaičius gali sėkmingai užtikrinti kokybiškas paslaugas. Pirma hipotezė pasitvirtino. VšĮ Valakupių reabilitacijos centro ekspertų nuomone, pagrindiniai profesinės reabilitacijos privalumai neįgaliesiems yra integracijos tiek į visuomenę, tiek į darbo rinką bei jų kompetencijų ugdymas. Taip pat profesinė reabilitacija skaitina plėsti platesnį neįgaliųjų socialinį tinklą ir aktyviai įsitraukti į tolimesnį ugdymo procesą (pvz. galimybė susipažinti su kitais... [toliau žr. visą tekstą] / The main goal of the master‘s degree work is to find out the attitude of Valakupiai rehabilitation centre experts to occupational rehabilitation. Tasks, brought to fore in order to achieve the main goal, are as follows: to analyse programs of vocational training, that are offered for disabled people, who participate in occupational rehabilitation; to analyse the methodology of work with disabled people in Valakupiai rehabilitation centre.; to analyse the attitude of experts of VšĮ Valakupiai rehabilitation centre to the program of occupational rehabilitation. The main object of the research – attitude of experts of VšĮ Valakupiai rehabilitation centre to the program of occupational rehabilitation. Methodology of the research – qualitative. Methods of collecting information: deep interview, review of documents. While applying the deep interview, 5 experts of VšĮ Valakupiai rehabilitation centre were surveyed. Two hypotheses were brought forward: 1) the program of occupational rehabilitation, if implemented by experts, is a beneficial opportunity for a disabled person to start integration into labour market 2) experts forwardness to the implementation of the program of occupational rehabilitation is sufficient and the number of experts can secure the quality of service. The first hypothesis was proved. According to experts of VšĮ Valakupiai rehabilitation centre, the main advantage of occupational rehabilitation for disabled people is integration to society as well as labour... [to full text]

Abstract The purpose of the study was to describe and analyze the process of developing community employment of psychically disabled people and its significance for the participants' quality of life. The following research tasks were addressed: 1) What is the process of developing community employment of psychically disabled people like? 2) What is the significance of community employment for the quality of life of psychically disabled people? The study was carried out as action research with recruited participants, and it was part of the Community Employment project of Keski-Pohjanmaa Association for Social Psychiatry in 1998-2000. A qualitative approach was used. The study was carried out in two stages. The purpose at stage I was to elicit information about the baseline situation before the implementation of community employment. Representatives (N=49) of the collaborators in the Community Employment project (N=23) were recruited to participate in an unstructured interview and psychically disabled workshop clients (N=14) to participate in a thematic interview. The data were analyzed with method of content analysis. The stage I results showed that community employment should be developed as a new type of occupational rehabilitation, and that work was a significant and important aspect of quality of life for psychically disabled workshop clients. At stage II, the aim was to obtain information about the implementation of community employment and its significance for psychically disabled workers. The following persons were recruited to participate: the coordinator of the Community Employment project was recruited to keep a diary during 30.3.1998-31.12.2000 and workers who had moved from workshop into community employment (N=4) to participate in repeated (2) unstructured interviews. The data were analyzed with content analysis, and the QRS NVivo computer software was used to analyze the contents of the diary. Based on the results, participation in community employment helped psychically disabled persons to have meaningful employment, to construct his/her self and everyday life by means of this employment, to become established as a member of the working community and to be able to cope with the tasks at work. Community employment involved factors that both promoted and impaired the persons' capacity to cope with their tasks. The most important conclusion was the empowering significance of employment for psychically disabled persons if the occupational rehabilitation services, such as workshops and community employment, are arranged with a focus on the client. The community employment model developed here did not suit all candidates willing to try it. It is therefore necessary to have a sufficiently large range of different occupational rehabilitation services available, from among which each client can choose one suitable for him/herself. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja analysoida psyykkisesti vajaakuntoisten avotyötoiminnan kehittämisprosessia ja merkitystä osallistujien elämänlaadulle. Tutkimustehtävänä oli vastata kysymyksiin 1) Millainen on psyykkisesti vajaakuntoisten avotyötoiminnan kehittämisprosessi? 2) Mikä on avotyötoimintaan osallistumisen merkitys psyykkisesti vajaakuntoisen elämänlaadulle? Osallistavana toimintatutkimuksena toteutettu tutkimus oli osa Keski-Pohjanmaan sosiaalispsykiatrisen yhdistyksen Avotyöprojektia vuosina 1998-2000. Tutkimuksen lähestymistapa oli laadullinen. Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisena. Vaiheessa I tavoitteena oli saada tietoa lähtötilanteesta ennen avotyötoiminnan toteutusta. Tällöin tutkimustehtäviksi määriteltiin: Millaisia näkemyksiä on Avotyöprojektin yhteistyötahojen edustajilla psyykkisesti vajaakuntoisten työkuntoutuspalvelujen järjestämisestä? Millainen on psyykkisesti vajaakuntoisen työsalin asiakkaan elämänlaatu? Tutkimukseen osallistettiin Avotyöprojektin yhteistyötahojen (N=23) edustajat (N=49) avoimella haastattelulla sekä psyykkisesti vajaakuntoiset työsalin asiakkaat (N=14) teemahaastattelulla. Aineistot analysoitiin sisällönanalyysilla. Vaiheen I tuloksista todettiin, että avotyötoiminnan kehittäminen oli perusteltua yhtenä puuttuvana työkuntoutuspalvelumuotona, ja työ oli merkittävä ja keskeinen elämänlaadun osatekijä psyykkisesti vajaakuntoiselle työsalin asiakkaalle. Vaiheessa II tavoitteena oli saada tietoa avotyötoiminnan toteutuksesta sekä avotyötoimintaan osallistumisen merkityksestä psyykkisesti vajaakuntoiselle osallistujalle. Tutkimustehtäviksi määriteltiin: Millainen on avotyötoiminnan kehittämisprosessi yhden kehittämiseen osallistuneen näkökulmasta? Mikä on avotyötoimintaan osallistumisen merkitys psyykkisesti vajaakuntoiselle? Tutkimukseen osallistettiin Avotyöprojektin projektivastaava päiväkirjan kirjoittamisella 30.3.1998-31.12.2000 sekä työsalilta avotyötoimintaan siirtyneet avotyöntekijät (N=4) toistetuilla (2) avoimilla haastatteluilla. Aineistot analysoitiin sisällönanalyysilla, jossa päiväkirja-aineiston osalta käytettiin apuvälineenä QSR NVivo-tietokoneohjelmaa. Tulosten perusteella avotyötoimintamallin kehittämisessä oli keskeistä asiakkaan aktiivinen osallistuminen arviointi- ja valmennusjaksolle valintaan, yhteistoiminta arviointi- ja valmennusjakson toteutuksessa, avotyökyvyn selvittäminen arviointi- ja valmennusjakson ytimenä, avotyötoimintaan siirtyminen yhteistoiminnassa asiakkaan kanssa sekä avotyöntekijän ja työyhteisön tarpeenmukainen tukeminen. Tulosten perusteella avotyöhön osallistuminen merkitsi psyykkisesti vajaakuntoiselle osallistujalle mielekästä työtä, itsen ja arjen rakentumista työn avulla, työyhteisöön ankkuroitumista ja työssä jaksamista. Työ rakensi avotyöntekijää ja hänen arkeaan rytmittämällä arkea, lisäämällä työtehtävien hallintaa ja vastuun-kantoa sekä vahvistamalla itsetuntoa ja aikuisen roolia. Avotyöhön kuului työssä jaksamista edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä. Tutkimuksen tärkein johtopäätös on työn voimaannuttava merkitys psyykkisesti vajaakutoiselle, kun työkuntoutuspalvelut kuten työsali- ja avotyötoiminta toteutetaan kuntoutujalähtöisesti. Kehitetty avotyötoiminta ei soveltunut kaikille siihen hakeutuneille. Siksi tarvitaan riittävän kattava valikoima erilaisia työkuntoutuspalveluja, joista kuntoutujaa tuetaan valitsemaan itselleen sopivin.

Die Forschungsarbeit hat das Betriebliche Eingliederungsmanagement (im Folgenden BEM) in kleinen und mittleren Unternehmen (im Folgenden KMU) zum Gegenstand. Einerseits wird die Rechtsnorm gem. § 84 Abs. 2 SGB IX aus arbeits- und sozialpolitischer Sicht in Form und Funktion aufgearbeitet. Andererseits wird eine manuale Strategie zur Umsetzung des BEM entwickelt, mittels derer 42 BEM-Fälle in 10 KMU begleitet werden. Nach Diskussion der theoriegeleiteten Erkenntnisse und empirischen Ergebnisse folgt ein Ausblick. Es werden Anregungen zur weiterführenden Forschung gegeben, aber auch Forderungen an die Politik formuliert, die im Handlungsfeld der Präventionsnorm bestehenden und durch die Forschungsarbeit aufgedeckten Problempunkte aufzulösen und somit einen wirksamen Praxistransfer des BEM zu ermöglichen. / The research paper concentrates on Corporate Integration Management (CIM) in small and medium companies (SME). On the one hand the task consists in reviewing the form and function of the legal norm under Section 84 Subsection 2 of Book IX of the German Social Code (SGB) in terms of labour and social policies. On the other hand a manual-based strategy for implementing CIM shall be developed. Following the integration of the legally valid CIM concept with the appropriately adapted framework the manual is subjected to an empirical review. By accompanying 42 CIM cases in 10 SMEs it has been possible to show on the basis of partly standardized and open guided interviews with company experts that the introduction and implementation of CIM is markedly enhanced by means of this manual. The discussion of the theory-guided findings and the empirical results is followed by an outlook. Suggestions for further research are made while the political establishment is called upon to resolve the challenges existing within the scope of the prevention norm and revealed in the research paper thus facilitating an effective transfer of the CIM theory into the practice field.

This diploma thesis is focused on employment of people with schizophrenia. The main objectives were set up as follows: what are the job opportunities for people with schizophrenia and further explore the experience of people with schizophrenia with employment or unemployment. The diploma thesis consists of theoretical and research part. The theoretical part is divided into six subchapters which not only specify schizophrenia and the issues associated with this disease but are also focused more closely on the employment of schizophrenic people and the history and current status of individuals with schizophrenia and also the Fokus organization. In the empirical part are analysed and processed research results. The qualitative research undertaken for the purpose of this thesis was realized in two phases. In the first phase there was a pre-research and then the research itself. For achievement of the necessary data and information, a qualitative analysis was chosen, which was carried out by the method of questioning using the technique of narrative interview. All interviews were recorded with permission of the communication partners and then rewritten. The obtained data were analyzed in Atlas.ti using open coding. The research sample of communication partners was obtained using snowball sampling. The sample consisted of six clients diagnosed with schizophrenia from the non-profit organization Fokus Tábor. Also, two social workers from the Fokus Tábor organization were questioned for gaining more detailed information. The qualitative research brought finding that employment opportunities are varied depending on individual needs, abilities and health of individuals. Furthermore, it was found that work is positively perceived by persons with schizophrenia, as work helps them primarily in their mental and physical condition. Last but not least, the experience of communication partners with employment or unemployment was examined. These experience according to the information obtained are positive mainly because of the helpfulness of employers. This diploma thesis can be a source of information for both general and professional public. The obtained results can further serve as a feedback to the employees of Fokus Tábor organization and it is also possible to use the work as a potential basis for further investigation.

Arbete är en betydelsefull del av både ett socialt och ekonomiskt oberoende liv för alla människor i yrkesverksam ålder. Individer med funktionsnedsättning har generellt svårare att hitta, få och behålla ett arbete på en öppen, konkurrensutsatt arbetsmarknad. I denna kvalitativa studie har vi valt att fokusera på individer med schizofreni och genom ett systemteoretiskt perspektiv undersöka vad som möjliggör och hindrar individer med schizofreni att få en plats på arbetsmarknaden. Metoden vi har använt i denna studie är en scoping study enligt Arksey och O’Malley. Vi valde att utgå från systemteori, stigmatisering och interaktionsordning vid analysering av resultatet för att få en helhetsbild av de främjande och hindrande faktorerna på olika systemnivåer. Frågeställningarna avser vad som hindrar eller främjar målgruppens tillträde på arbetsmarknaden utifrån individernas livssituation, professionellas arbetssätt samt insatsernas effektivitet. Inför analysen identifierades fem teman, vilket sattes ihop till fyra under processens gång. Resultaten visar på att det finns behov av individualisera arbetet för att professionella ska kunna skapa individuella förutsättningar och inte se gruppen som homogen. Detta kan ske genom specialiserade kunskaper inom området för att främja samverkan mellan professionella. Resultaten synliggör problemen som finns på olika systemnivåer inom den svenska kontexten. Vi anser att vi besvarat forskningsfrågorna samt att våra resultat stämmer överens med övrig forskning som tagits upp i arbetet. Vidare kunskap behövs inom området som berör den arbetsinriktade forskningen för att få fram lösningar på hur man kan stötta fler individer med schizofreni ut på arbetsmarknaden. Specifikt avser våra kunskapsluckor ett glapp i den forskning som berör implementering av IPS i befintliga återhämtningsinrikade verksamheter, arbetsgivares perspektiv på att anställa individer med psykiska funktionsnedsättningar samt hur de ekonomiska klyftorna för individerna kan förändras eller förbättras. / Work is an important part of both a socially and financially independent life for all people of working age. Individuals with disabilities generally find it more difficult to find, get and keep a job in an open, competitive labor market. In this qualitative study, we have chosen to focus on individuals with schizophrenia and, through a systems theory perspective, examine what enables and hinders individuals with schizophrenia a place in the labor market. The method we have used in this study is a scoping study according to Arksey and O’Malley. We chose to start from systems theory, stigma and interaction order when analyzing the results to get an overall picture of the promoting and hindering factors at different system levels. The questions refer to what hinders or promotes the target group's access to the labor market based on the individuals' life situation, the working methods of professionals and the effectiveness of the efforts. Prior to the analysis, five themes were identified, which was put together into four during the process. The results show that there is a need to individualize the work so that professionals can create individual conditions and not see the group as homogeneous. The results make visible the problems that exist at different system levels within the Swedish context. We believe that we have answered the research questions and that our results are in line with other research that has been included in the work. Further knowledge is needed in the area that concerns work-oriented research in order to find solutions on how to support more individuals with schizophrenia into the labor market. Specifically, our knowledge gaps refer to a gap in the research that concerns the implementation of IPS in existing recovery-oriented businesses, employers' perspectives on employing individuals with mental disabilities and how the financial gaps for individuals can be changed or improved.

The topic of this work is "Social inclusion and employment of adults with Asperger syndrome". The thesis aims to present the specifics of social inclusion and employment of adults with Asperger syndrome. In the theoretical part of the work, a reader is acquainted with the term Asperger syndrome, with the development of expert terminology, symptoms, diagnosis and prevalence. Then a reader is acquainted with the social position of adults with this syndrome, specifically with a person with Asperger syndrome in the role of a friend, a partner and a parent. Subsequently, the work deals with the employment of adults with Asperger syndrome. The theoretical part describes training and positive work characteristics of these people, but also difficulties that these people may have in the work process. The conclusion of the theoretical part outlines supported employment of the people with Asperger syndrome, sheltered workshops and occupational rehabilitation. The practical part of this work contains an interpretation of the quantitative research, which was conducted by means of an online questionnaire survey. The research has shown that people with Asperger's syndrome have had difficulty in finding employment in most cases. The vast majority of people with Asperger's syndrome live in a partnership and almost...

Die Forschungsarbeit hat das Betriebliche Eingliederungsmanagement (im Folgenden BEM) in kleinen und mittleren Unternehmen (im Folgenden KMU) zum Gegenstand. Einerseits wird die Rechtsnorm gem. § 84 Abs. 2 SGB IX aus arbeits- und sozialpolitischer Sicht in Form und Funktion aufgearbeitet. Andererseits wird eine manuale Strategie zur Umsetzung des BEM entwickelt, mittels derer 42 BEM-Fälle in 10 KMU begleitet werden. Nach Diskussion der theoriegeleiteten Erkenntnisse und empirischen Ergebnisse folgt ein Ausblick. Es werden Anregungen zur weiterführenden Forschung gegeben, aber auch Forderungen an die Politik formuliert, die im Handlungsfeld der Präventionsnorm bestehenden und durch die Forschungsarbeit aufgedeckten Problempunkte aufzulösen und somit einen wirksamen Praxistransfer des BEM zu ermöglichen. / The research paper concentrates on Corporate Integration Management (CIM) in small and medium companies (SME). On the one hand the task consists in reviewing the form and function of the legal norm under Section 84 Subsection 2 of Book IX of the German Social Code (SGB) in terms of labour and social policies. On the other hand a manual-based strategy for implementing CIM shall be developed. Following the integration of the legally valid CIM concept with the appropriately adapted framework the manual is subjected to an empirical review. By accompanying 42 CIM cases in 10 SMEs it has been possible to show on the basis of partly standardized and open guided interviews with company experts that the introduction and implementation of CIM is markedly enhanced by means of this manual. The discussion of the theory-guided findings and the empirical results is followed by an outlook. Suggestions for further research are made while the political establishment is called upon to resolve the challenges existing within the scope of the prevention norm and revealed in the research paper thus facilitating an effective transfer of the CIM theory into the practice field.

Abstract Leukemia treatment has been implicated to be responsible for a diversity of long-term adverse effects (Pui 2008), which can occur even years after diagnosis and can seriously impair survivors’ performance status and quality of life (Campbell et al. 2007, Zeltzer et al. 2008). The aim of the present work was to assess health-related quality of life in long-term survivors of acute lymphoblastic leukemia (ALL), and to find out whether vocational rehabilitation can promote the coping at work of young people who take part in a training intervention or help them find employment. Neuropsychological testing was performed on 64 survivors. Cranial irradiation had been administered to 44 of the survivors, while 20 survivors had been treated solely with chemotherapy. A control group consisted of 45 healthy young adults. We found that young adult survivors of childhood ALL treated with cranial irradiation had clear progressive deficits in their neurocognitive functioning at a mean of 20 years after diagnosis compared with healthy controls. Non-irradiated ALL survivors performed significantly better, but even they had statistically significant impairments in some of the neuropsychological test scores compared with the controls. Rand-36-Item health Survey (RAND-36) was used to assess subjective HRQoL, depressive symptoms were assessed with Beck Depression Inventory (BDI-21), and mental distress with General Health Questionnaire (GHQ-12) in 74 survivors of ALL. The control group consisted of 146 healthy young adults selected from local population registry. ALL survivors showed good HRQoL scores in comparison to the control group. Patients who had been treated for an ALL relapse and had received the most intensive chemo- and radiotherapy had significantly higher scores on mental health and vitality than the controls. Survivors of ALL report fewer depressive symptoms and equal mental well-being compared to healthy controls. Nine out of 63 survivors were selected for rehabilitation based on their occupation and psychosocial difficulties. The occupational rehabilitation course improved physical fitness and decreased overweight in long-term survivors of ALL, but impaired their HRQoL. Our findings support the idea that ALL survivors’ subjective experience of well-being is possibly affected by a repressive adaptive style. / Tiivistelmä Leukemiahoidoilla on todettu olevan pitkäaikaisvaikutuksia (Pui 2008), jotka voivat ilmetä jopa vuosia diagnoosin jälkeen heikentäen sairaudesta selvinneiden toimintakykyä ja elämänlaatua (Campbell et al. 2007, Zeltzer et al. 2008). Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida akuutista lymfaattisesta (ALL) leukemiasta selvinneiden terveyteen liittyvää elämänlaatua pitkällä aikavälillä sekä selvittää, voidaanko ammatillisen kuntoutuksen avulla edistää interventioon osallistuneiden työssä selviytymistä tai työllistymistä. Neuropsykologiseen tutkimukseen osallistui 64 ALL pitkäaikaisselviytyjää. Heistä 44 oli saanut pään alueen sädehoitoa ja 20 pelkästään solunsalpaajahoitoa. Verrokkiryhmässä oli 45 tervettä nuorta aikuista. Havaitsimme, että lapsuudessa pään alueen sädehoitoa saaneilla ALL-selviytyjillä oli verrokkeihin verrattuna selkeitä progressiivisia muutoksia neurokognitiivisessa toimintakyvyssä keskimäärin 20 vuotta diagnoosista. Ne, jotka eivät olleet saaneet sädehoitoa suoriutuivat huomattavasti paremmin, mutta heilläkin havaittiin tilastollisesti merkittäviä puutoksia joillakin neuropsykologisten testien osa-alueilla verrokkeihin verrattuna. 74 entisen ALL-potilaan terveyteen liittyvää elämänlaatua (HRQoL) mitattiin Rand-36 -mittarilla, masennusoireita Beckin masennustestillä (BDI-21) ja henkistä hyvinvointia General Health Questionnaire -mittarilla (GHQ-12). Verrokkiryhmäksi valittiin väestörekisteristä 146 tervettä nuorta aikuista. ALL-ryhmässä tutkittavien terveyteen liittyvää elämänlaatua mittaavat pisteet olivat hyvät verrokkiryhmään verrattuna. Ne potilaat, joita oli hoidettu leukemian uusiutumisen takia ja jotka olivat saaneet intensiivisintä solunsalpaaja- ja sädehoitoa saivat huomattavasti paremmat pisteet psyykkisen hyvinvoinnin ja vitaalisuuden osa-alueilla kuin verrokit. ALL -selviytyjät raportoivat vähemmän masennusoireita, ja he arvioivat psyykkinen hyvinvointinsa yhtä hyväksi kuin verrokit. Yhdeksän ALL pitkäaikaisselviytyjää osallistui heille suunnattuun ammatilliseen kuntoutusinterventioon. Ammatillinen kuntoutuskurssi paransi ALL -selviytyjien fyysistä suorituskykyä ja vähensi ylipainoa, mutta heikensi terveyteen liittyvää elämänlaatua. Tutkimustulokset tukevat ajatusta, että repressiivinen adaptaatio voi vaikuttaa lapsuusiän leukemiasta selvinneiden subjektiiviseen hyvinvoinnin kokemukseen.