Abstract The horse is one of the most important animals both culturally and historically in Finland. During the last 100 years the use of horses has changed as their roles in agricultural and forestry work and warfare have changed to companion in sport, therapy and recreation. In the 1960s the number of horses collapsed with the mechanization and urbanization. And yet their numbers are now rising with their popularity in recreation and sports. This study seeks to explain how the changing roles of the horse are displayed in the concepts of it, its handling and human-horse relationship in Finland. The time span of the research dates from the 1920s to 2000s but some background knowledge of horses from archaeology, history and ethnology are also used. This PhD study falls under the fields of cultural anthropology and human-animal studies. The main research material consists of interviews conducted by the researcher and written horse stories of Finnish people from the archives of the Finnish Literature Society. The theoretical-methodological framework in this study employs cognitive anthropology and narrative research. Those narratives which included personal experiences were analyzed with the interviews in order to find cultural models of human-horse relationship and to find the most common concepts and meanings given to horses. Furthermore, in the research the meaning of childhood experiences, different concepts of horses by different generations and genders, and the differences due to varying horse keeping traditions, such as trotting and riding, were identified. The analysis according to cultural model theory produced five cultural models based on the different concepts of horses and the ways they were handled such as servant, machine, hero, performer and therapist. Of these the servant and machine models were associated with the working horse, and in the servant model the human-horse relationship was described by trust, matching temperaments, and human leadership. Machine model included a mechanical idea of horses and was based on mistrust, disregard and domination towards the animal. The warhorse was seen as a hero that was anthropomorphized and respected more than other horses in the narratives. Of contemporary horses the sport horses were seen as performers and the human-horse relationship was based on practicality, reading the horse and human ambition. A leisure horse was considered a therapist with which the relationship was based on understanding, nurture and adventurous experience. The horse appears as a friend and an object of affection in all other models except the machine model. / Tiivistelmä Hevonen on yksi merkittävimpiä eläimiä Suomessa niin kulttuurisesti kuin historiallisesti. Sen rooli on kuitenkin muuttunut paljon viimeisen sadan vuoden aikana; kun 1960-luvulla hevosten määrä romahti maatalouden murroksen ja kaupungistumisen myötä, nykyään hevosten määrä nousee sen suosion kasvaessa harraste- ja urheilueläimenä. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten muutos näkyy suomalaisten hevoseen, hevosen käsittelyyn sekä ihmisen ja hevosen suhteeseen liittämissä käsityksissä. Ajallisesti tutkimus keskittyi 1920–2000-lukujen väliseen ajanjaksoon, mutta sitä taustoitettiin arkeologisella, historiallisella ja kansatieteellisellä tiedolla hevosesta. Kulttuuriantropologian sekä yhteiskuntatieteellisen ja humanistisen eläintutkimuksen erityisaloihin kuuluvan tutkimuksen pääaineisto koostui tekijän tekemistä haastatteluista sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Hevostarinakeruu-kilpakeruuaineistosta. Tutkimuksen teoreettis-metodologinen viitekehys koostui kognitiivisen antropologian ja narratiivitutkimuksen näkökulmista. Tutkimusaineistoon valituista kokemuskertomuksista etsittiin kulttuurisia malleja hevosesta eli niissä yleisemmin esiintyviä käsityksiä ja merkityksiä. Tutkimuksessa kävivät lisäksi ilmi lapsuuden hevoskokemusten merkityksellisyys, eri sukupolvien ja sukupuolten erilaiset hevoskäsitykset ja eri hevosenkäsittelyperinteistä juontuvat erot esimerkiksi ravi- ja ratsastuskulttuureissa. Kulttuurimalliteorian mukaisen analyysin tuloksena löytyi viisi kulttuurista mallia hevosesta ja hevosen käsittelystä; palvelija-, kone-, sankari-, suorittaja- ja terapeuttimallit. Näistä palvelija- ja konemallit liittyivät työhevoseen. Palvelijamallin mukaan ihmisen ja hevosen suhdetta kuvasivat luottamus, luonteiden yhteen sopiminen ja ihmisen johtajuus. Konemalli perustui epäluuloon ja välinpitämättömyyteen hevosta kohtaan sekä hevosen alistamiseen. Sankarina näyttäytyi sotahevonen, jota inhimillistettiin ja kunnioitettiin kertomuksissa enemmän kuin muita hevosia. Nykyhevosista urheiluhevoset näyttäytyvät suorittajina ja suhteessa siihen korostuivat käytännöllisyys, hevosen lukeminen ja ihmisen kunnianhimo. Harrastehevonen oli monelle kertojalle terapeutti, jonka kanssa suhde perustui ymmärtämiseen, hoivaamiseen ja elämyksellisyyteen. Ystävänä ja kiintymyksen kohteena hevonen näyttäytyi kaikissa paitsi konemallissa.

Cross Border Training North (CBT North) är ett samarbete mellan Sverige, Norge och Finland där stridsflygdivisioner från Luleå, Bodö och Rovaniemi regelbundet övar tillsammans. CBT North har varit en framgång på många sätt där förbanden ökat sin interoperabilitet på ett kostnadseffektivt vis samtidigt som diplomatiska rutiner för förenklat luftrumstillträde har utarbetats. Författaren till denna uppsats har genom sitt deltagande i CBT North kunnat ob-servera hur väl tränade piloterna är att genomföra uppdrag tillsammans. Skulle samarbetet mellan länderna gå att utveckla till att även gälla insatsverksamhet, exempelvis genom att förverkliga det förslag om samnordisk luftrumsövervakning som Stoltenberg presenterade i sin rapport 2009? Med stöd i tre teorier om försvarssamarbete analyserar denna uppsats vilka försvars- och säkerhetspolitiska framgångsfaktorer som föreligger samarbetet inom CBT North. Studien visar att länderna har flera framgångsfaktorer gemensamt men att det även finns avgörande skillnader. Framförallt har Norge en avvikande strategisk kultur som grundar sig på landets medlemskap i Nato och geografiska fokus på det arktiska området. Denna diskrepans be-döms försvåra ett trilateralt luftförsvarssamarbete. Förutsättningarna är däremot mer gynn-samma för ett utvecklat bilateralt samarbete mellan Sverige och Finland.

The stakes are high in the Arctic region in terms of economic opportunities, environmental challenges and political interests, not least considering the fact that stakeholders include the most powerful nations in the world. This study departs from the notion that sub-national levels of government, in areas most affected by developments in the Arctic; risk being put in the background in favor of high-level and high-tension politics. Using theories on paradiplomacy and marginality, this study makes a comparative analysis of why and how northern sub-national regions in two non-littoral Arctic states mobilize in the context.

The purpose of this essay is to examine the importance of personal election for candidates of foreign background. I made this, first, by map and comparing the candidates of foreign background in the recent Swedish and Finnish parliamentary election. Second, I analyze what conceptions candidates of foreign background, who was nominated in the 2006 municipal election in Örebro, have about the personal election. The result from the first study shows that personal election had a negative impact on candidates of foreign background in both the Swedish and Finnish parliamentary elections. The result from the second study shows that candidates of foreign background have both positive and negative conceptions about the personal election.

This paper has two aims. The first aim is to study and describe the manifest ideology of the EU's social policy. The second aim is to analyse to what extent the manifest ideology might be a part of building a common European identity - by finding common solutions to commonEuropean problems (problems, more or less constructed as common). The research is a critical ideology analysis, made up of a qualitative text analysis of EU social policy documents and National strategy reports (NSR). I ask two questions. Firstly, which are the main features in the manifest ideology of EU social policy as described in the texts? Secondly, what picture of a European identity is visible when reading the EU social policy texts and the National Strategy Reports? I have found five main features of the manifest ideology. These revolve around: how the world and change in the world are described according to the EU; the mutual interaction between the Lisbon objectives and greater social cohesion; the creating of social cohesion; the importance of how policies are constructed and implemented and the EU's self-image. The texts offer either two quite different pictures with regards to the question of a European identity or ones that is partly incoherent. The analysed EU policy texts put across a picture of a uniform Europe, suggest that there is something genuinely European and a common European identity. However, the picture obtained when reading the NSRs and the collected picture of the EU policy texts and the NSRs is much less coherent. The paper argues that the manifest ideology could be a part of building a European identity, but it does not manage to prove that it actually is.

The essay aims to compare Swedish and Finnish decisions regarding refugee policies by tracing them back to the critical junctures when the policies were established, in order to explain why there are big differences prevalent today. The questions asked involve the motivations of the refugee policies and how they have changed over time. The theoretical framework employed is based on historical institutionalism and path dependency. By using a most similar system design and process tracing, material in the form of government declarations and government bills are studied and summed up in two analytical models. The results show that there might be a weak path dependency in the case of Finland. However it is more apparent in the case of Sweden, with frequent statements of a generous refugee policy that is characterised by humanity. The conclusions drawn are that the differences between the refugee policies might be due to the fact that the refugee policies are motivated in different ways in the two countries. Furthermore, Sweden has had an established policy for a long time whereas Finland has only just started developing this program.

When the Tsunami occurred on Boxing Day 2004 it caused a major stress upon the governmental agencies in not only the affected areas but also in states that had a large number of citizens in the affected area. The governmental agencies were not prepared for the demands from the citizenry in these countries to deal with rescue and crisis management in areas situated halfway around the globe. This thesis main purpose is to research what the causal mechanisms of Sweden’s and Finland’s crisis management were through the method of process tracing. Taking its theoretical stance in Allison’s & Zelikow’s three models of decision making, the thesis compares the course of events of the first two critical days in Sweden and Finland to establish what mistakes were made during this critical period. The main findings of the essay show that none of the theories is on its own capable of explaining the chain of events, but a combination of the organisational model and the governmental politics model do prove the necessity of trained crisis personnel as decision-makers early on in crisis management as well as the need for an organisational structure with a linear and clear chain of command.

Den här uppsatsen behandlar två olika examinationsformer på gymnasiet, studentexamen i Finland och avslutande gymnasiestudier i Sverige. Undersökningens fokus ligger på två olika prov, det nationella provet i Svenska B, delprov B i Sverige samt essäprovet i Svenska som modersmål i Finland. Syftet med undersökningen är att visa eventuella likheter och skillnader mellan de två proven samt belysa bakgrunden till de olika skolsystemen. Metoden som använts är en fördjupad, jämförande undersökning av det primära materialet. Undersökningen har genomförts i två etapper, en mindre undersökning av kursplanerna samt en större undersökning av det nationella provet i Svenska B, delprov B samt essäprovet i Svenska som modersmål. Resultaten visar att det finns både likheter och skillnader mellan länderna när det gäller kursplaner och prov i ämnet svenska. I kursplanerna har Finland fler övergripande mål än Sverige samt ger en tydligare beskrivning av vad som ska uppnås. I proven är det snarare tvärtom då Sverige ger väldigt tydliga instruktioner i uppgifterna som ramar in exakt vad eleven ska göra. Finlands provfrågor är mer personliga och kortfattade vilket ger ett stort utrymme för elevens egen tolkning. Slutsatsen av resultaten är att båda länderna ger tydliga instruktioner men i olika format.

Abstract Kindergartens were established as part of the educational system in the period of autonomy under Russia, but they were subjected to social administration soon after independence. The causes of this decision and its consequences on the development of kindergarten work have been considered in various contexts. The current study aims to establish the kind of pedagogical frame of reference that the Finnish kindergarten institution was associated with in its early decades, how the administration of kindergarten work developed and how these approaches were reflected in the emergence of the first northern Finnish kindergartens by 1938. The theoretical frame of reference for my discussion is formed by the kindergarten philosophy based on Central European roots that was applied in Finland after the mid-19th century. The basis for this approach implemented in different forms was provided by kindergarten activities based on the views of Friedrich Fröbel (1782–1852). The goal has been to make visible the early times of local kindergartens, the main phases of change in the development of central administration, and the impact of administrative measures on municipal decisions in promoting, supporting and even restricting them. The most common growth factor in northern Finnish towns was the increase in industry and trade, with improved traffic communication as an essential prerequisite. Crowded living conditions of the industrial population in the suburban areas, the fact that both of the parents were working, and long working days made the living conditions of smallest children in particular insecure and unfavourable for growth. Meanwhile the northern border towns wanted opportunities for physical exercise and various activities for children to counterbalance the licentcious life on the streets and the bad influences arising from it. Due to a limitation of resources, the changes in this sector of administration in the early years of national independence did not meet the requirements set for kindergarten work. The act on the conditions for state subsidies promoted the foundation of kindergartens and expansion of the work, but obscured pedagogical goals led to a criticism of the changes in the administrative sector. A contradiction arose between early years education and kindergarten work, aiming at reincorporating kindergarten activities into popular education on the one hand, and fearing that its school-like nature would supersede the social-pedagogical objectives of kindergarten work on the other hand. The pedagogical content of kindergarten work was guaranteed, however, by the Act on State Subsidies for Kindergartens. / Tiivistelmä Lastentarhat luotiin autonomian aikana osaksi opetusjärjestelmää, mutta toiminta siirrettiin pian itsenäistymisen jälkeen sosiaalihallinnon alaisuuteen. Ratkaisun syitä ja vaikutuksia lastentarhatyön kehittymiseen on arvioitu eri yhteyksissä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, millaiseen pedagogiseen viitekehykseen maamme lastentarhainstituutio liitettiin alkuvuosikymmeninään, millä tavoin lastentarhatoiminnan hallinto kehittyi ja miten ratkaisut heijastuivat Pohjois-Suomen ensimmäisten lastentarhahankkeiden toteutumiseen vuoteen 1938 mennessä. Tarkastelun teoreettisen viitekehyksen muodostaa 1800-luvun puolivälin jälkeen Suomessa sovellettu ja keskieurooppalaisiin juuriin perustunut lastentarha-ajattelu. Lähtökohtana oli Friedrich Fröbelin (1782–1852) kasvatusfilosofisiin näkemyksiin perustunut lastentarhatoiminta, josta oli kehittynyt jo Saksassa kaksi suuntausta: yleistä kansanopetusta palveleva, koulukokonaisuuteen kuuluva opetus ja sosiaalipedagogisesti painottunut, ensisijaisesti turvattomien ja vähäosaisten lasten auttamiseen keskittyvä huolenpito ja kasvatus. Tässä kasvatuksen historiaa käsittelevässä tutkimuksessa yhdistyvät makro- ja mikrotason tutkimusmenetelmät. Tavoitteena on ollut tuoda näkyväksi paikallisten lastentarhojen alkutaivalta, keskushallinnon kehittymisen tärkeimpiä muutosvaiheita ja hallinnon toimenpiteiden vaikutusta kuntakohtaisiin ratkaisuihin niiden edistäjänä, tukijana ja rajoittajanakin. Pohjois-Suomen kaupunkien yleisin kasvutekijä oli teollisuuden ja kaupankäynnin lisääntyminen, jonka keskeisenä edellytyksenä olivat parantuneet liikenneyhteydet. Teollisuusväestön ahdas asuminen esikaupunkialueilla, molempien vanhempien työssäkäynti ja pitkät työpäivät tekivät varsinkin pienimpien lasten elinolot turvattomiksi ja kasvun kannalta epäedullisiksi. Pohjoisessa rajakaupungissa taas kaivattiin lapsille liikunta- ja toimintamahdollisuuksia vastapainoksi katujen epäsiveelliselle elämänmenolle ja siitä saataville huonoille vaikutteille. Valtiollisen itsenäisyyden alkuvuosina toteutunut hallinnonalan muutos ei kaventuneitten toimintaresurssien vuoksi vastannut lastensuojelutyölle asetettuja vaatimuksia. Valtionavun ehdot määrittävä laki edisti lastentarhojen perustamista ja työn laajentumista, mutta pedagogisten päämäärien hämärtyminen johti hallintoalan muutokseen kohdistuneeseen arvosteluun. Alkuopetuksen ja lastentarhatyön välille kehittyi vastakkainasettelu, jossa ajettiin toisaalta lastentarhatoiminnan palauttamista kansanopetuksen yhteyteen ja toisaalta taas pelättiin, että koulumaisuus syrjäyttää lastentarhatyön sosiaalipedagogiset päämäärät. Kasvatuksen arvostuksen lasku kulminoitui lastensuojelulaissa: lastentarhatyöstä tuli kuntahallinnossa huoltolautakunnan alaista toimintaa. Ratkaisussa määriteltiin lastentarhat ennaltaehkäiseväksi lastensuojeluksi ja rinnastettiin varsin ylimalkaisesti irtolaisten ja alkoholistien parissa tehtävään huoltotyöhön. Lastentarhatyön pedagogisen sisällön takasi kuitenkin laki lastentarhojen valtionavusta. Se määritteli lasten kasvuolosuhteiden vähimmäisvaatimukset ja edellytti pätevän henkilökunnan käyttöä, joten vankan koulutuksen saaneiden lastentarhanopettajien työssä säilyi lastentarhapedagogiikan ja sosiaalisen auttamistyön yhteys. Lastentarhatyön taustavoimissa toimi enimmäkseen eri alojen opettajia, jotka olivat työssään todenneet lastentarhakasvatuksen myönteisen merkityksen.

This master thesis presents a theory of distribution of alcohol consumption by a Norwegian sociologist Ole-Jørgen Skog (1985), which has had an influence on many alcohol policies. Skog's theory described the relationship between the average alcohol consumption in the population and the consumption at all levels of consumption (from light to heavy drinkers). A change in the average consumption of the population is always followed by a change at each level of consumption; Skog describes this relationship as log-linear (multiple) and argues that the largest changes appears at the level of light drinkers. Another key point of this thesis is to describe the development of underage alcohol consumption in the Czech Republic, compared with Finland, which is the subject of the second chapter. A comparison with Finland was chosen based on the results of an international survey ESPAD, which showed that both countries have different trends in alcohol consumption by youth, and in its excessive form as well (Hibell et al., 2012). Data analysed in this thesis come from international surveys ISRD and ESPAD, which consistently showed that alcohol consumption increases over time among Czech youth, while it decreases in Finland. Furthermore, the Czech Republic has higher prevalence of alcohol consumption. In the...