Tendensen hos pedagogisk hypermedia är att man har tagit fasta på de eventuella effekter som interaktionen i sig anses ha. Med interaktion i det här avseendet åsyftas i mångt och mycket programmets "klickbarhet". Klickbarheten möjliggör för eleven att delta i undervisningen genom att styra avsnittens ordning, svara på frågor, m.m. Denna typ av delaktighet i undervisningen som tekniken erbjuder borde kunna utvecklas och även användas vid tillämpandet av traditionellt inlärningseffektiviserande metoder. Inom forskning kring traditionell lärarledd undervisning finns en mängd teorier som pekar på att metakognition är av stor betydelse vid inlärning generellt. Med metakognition avses tänkandet på hur man tänker. I en inlärningssituation representeras det metakognitiva tänkandet av tankar om hur man skall tänka för att lära sig. Denna studie har för avsikt att hitta en teknik för att understödja metakognition vid inlärning i hypermedia. Inlärningseffekten skall studeras hos två grupper, där den ena använder en metakognitionsmetod och den andra en repetitionsmetod.

Den här studien syftar till att undersöka på vilka sätt lärare arbetar med litteratursamtal där det både finns elever med svenska som förstaspråk och som andraspråk. Studiens fokus är på lärares planering av litteratursamtalet och tankar om vad som är mer eller mindre framgångsrikt för andraspråkselever. I studien deltog tre mellanstadielärare och det empiriska materialet samlades in genom semistrukturerade intervjuer som transkriberades och sedan analyserades genom en innehållsanalys. Den teoretiska utgångspunkten som studien vilar mot är den sociokulturella, då den precis som litteratursamtalet har som teori att kunskap uppnås genom social interaktion. Genom studien har vi kommit fram till att lärare lyfter fram olika typer av sätt att arbeta med litteratursamtal. Alla lärare inkluderar andraspråkselever med förstaspråkselever i grupper och betonar stöttning som en viktig del. Resultatet visar att förutom stöttning är val av böcker, förförståelse och val av böcker som viktiga delar för andraspråkselever vid ett litteratursamtal. Hur läraren agerar och ställer frågor under samtalet spelar också en stor roll för lärandet. Svårigheterna som kan uppstå med litteratursamtalet är att den språkliga nivån kan bli för svår för andraspråkselever vid tillfällen, att valet av bok spelar roll för läsförståelsen och när eleverna får arbeta för självständigt utan stöttning.

Abstract The rationale for this doctoral research derives from the escalating challenge posed by the media gap reducing learners’ school motivation. Today’s learners have been attracted to interactive media involving content creation, but such activating learning environments are rarely employed at school. To address this challenge, I started this research on pedagogical potentials of publishing-oriented learner-generated video production. The process, implementing new literacies, offered an alternative to traditional instruction as well as opportunities for multilevel social interaction. Online publishing of the videos as a natural continuation of the process enabled interaction between school and society. In this research, I examined through three case studies what kinds of social interaction emerge in this context and how interaction can be improved. I collected the data in primary and secondary schools by observing and video recording discussions in video projects and by interviewing students, teachers and parents. I employed a quantifying method to analyze group interaction and its development and used inductive qualitative methods to examine teacher–student interaction and interaction at the societal level. The findings emphasize the crucial role of the teacher in orchestrating social interaction. The observed peer group was actively involved in planning their joint video story, but the open-ended fictional task challenged interaction. Despite initial disputational and modest discussion the group learned to ‘intercreate’ due to minimal scaffolding provided by the teacher. Occasionally, whole-class discussions were dominated by the teacher and two to three students. Online publishing of the videos appeared to generate contradictory feelings. In primary schools videos were largely published online, but in secondary schools students were more reluctant to publish their school-context videos. Interaction was scarce between students, teachers and parents even though they were invited to discuss the media ground rules of online publishing activities. In order to improve interaction processes and environments, the teacher needs to designate carefully scripted subtasks, provide reflective scaffolding as well as implement media encouragement to enable interaction between school and society. / Tiivistelmä Väitöstutkimuksen taustalla on koulun ja arjen mediaympäristöjen välille viime vuosina syntynyt, koulumotivaatiota heikentävä kuilu. Oppijat ovat arjessaan tottuneet vuorovaikutteiseen, tuottavaan median käyttöön, mutta koululla on vaikeuksia hyödyntää aktivoivia oppimisympäristöjä. Vastauksena tähän haasteeseen aloin tutkia julkaisemislähtöisen yhteisöllisen videotuotannon mahdollisuuksia opetuksessa. Tämä monilukutaitoja toteuttava työmuoto tarjosi vaihtoehdon perinteiselle opetukselle ja tilaisuuksia monipuoliselle vuorovaikutukselle. Videoiden verkkojulkaiseminen prosessin luontevana jatkona mahdollisti vuorovaikutuksen myös koulun ja ympäröivän yhteiskunnan välillä. Tutkimuksessa selvitin millaista vuorovaikutusta tässä kontekstissa muodostuu ja millä tavoin vuorovaikutusta voidaan kehittää. Tutkimuksen toteutin kolmen tapaustutkimuksen sarjana. Aineistot keräsin ala- ja yläkoulussa observoimalla ja videoimalla videoprojektien keskusteluja sekä haastattelemalla oppijoita, opettajia ja vanhempia. Tutkin ryhmävuorovaikutuksen kehittymistä määrällistävällä menetelmällä. Lisäksi tarkastelin vuorovaikutusta opettaja–oppija-tasolla sekä koulun ja yhteiskunnan välillä aineistolähtöisen laadullisen analyysin keinoin. Tulokset osoittavat opettajan olevan keskeisessä asemassa vuorovaikutuksen orkesteroinnissa. Tarkastelemani oppijaryhmä suunnitteli innostuneesti videotarinoita, mutta avoin fiktiivinen tehtävänanto vaikeutti vuorovaikutusta. Vaikka keskustelu oli aluksi riitaisaa ja laadultaan vaatimatonta, ryhmä oppi opettajan antaman minimaalisen tuen avulla luomaan yhdessä itsenäisesti. Oppijalähtöinen ryhmittyminen vei aikaa ja vaikeutti työn aloittamista, kun taas opettajajakoiset ryhmät näyttivät käynnistyvän helpommin. Kokoluokkakeskustelua dominoivat opettaja ja pari oppilasta. Videoiden verkkojulkaiseminen herätti ristiriitaisia näkemyksiä. Alakouluissa julkaistiin videoita mielellään, kun taas yläkouluissa arkailtiin niiden julkaisemista. Verkkojulkaisemisen julkisuuskasvatukselliseen keskusteluun osallistamien osapuolten välinen vuorovaikutus jäi vähäiseksi. Vuorovaikutusprosessien ja -ympäristöjen kehittämiseksi opettajalta edellytetään selkeiden osatehtävien huolellista suunnittelua, reflektiivistä ohjaamisen taitoa sekä verkkojulkaisemiseen rohkaisemista mahdollistamaan vuorovaikutusta koulun sekä ympäröivän yhteiskunnan välillä.

No description available.

Cette thèse étudie les différentes formes d'étayage que les étudiants mettent en place dans un tandem par visiocoférence poste à poste afin de s'entraider dans leurs apprentissages des langues française et chinoise. Nous passons en revue différentes études s'étant penchées sur les questions de l'apprentissage, l'interaction, l'apprentissage des langues dans l'interaction, la compétence communicative, la multimodalité de la communication médiatisée par ordinateur. Pour les fins de notre recherche, nous avons compilé un corpus de vingt heures environ d'interactions télétandem. En adoptant un positionnement épistémologique constructiviste, complexe, transdisciplinaire et compréhensif, nous élaborons une perspective interactionniste et écologique dégageant plusieurs niveaux d'analyse, analysés avant tout séparément, ensuite en les reliant. Ainsi, nous étudions les positionnements discursifs d'expertise et différentes formes de séquences latérales d'étayage langagier. A l'aide de statistiques descriptives, nous dégageons les configurations et les attracteurs du système binôme télétandem et en analysons les potentialités pour le développement de la compétence communicative. / This thesis studies different forms of scaffolding that students provide in a tandem through desktop videoconference in order to help one another in learning French and Chines as foreign languages. I review studies on learning, interaction, language learning in interaction, communicative competence, the multimodality of computer-mediated communication.For my research, I compiled a corpus of about twenty hours of teletandem interactions. I adopt an epistemological posture which is constructivist, complex, transdisciplinary and comprehensive. I elaborate an interactionist and ecological perspective bringing out different levels of analysis, analyzed separately at first, then together. In this way, I study discursive positioning of expertise and different forms of scaffolding side sequences for language learning. Using descriptive statistics tools, I identify the configurations and attractors of the teletandem pair system and I discuss their potential for the development of communicative competence.

Práce se zabývá frameworky pro rychlý vývoj webových aplikací. Je určena především vývojářům, kteří vybírají framework pro svůj nový projekt nebo se zajímají o nové možnosti tvorby webových aplikací. Analyzuje pojmy a principy, na kterých frameworky staví. Dále určuje základní vlastnosti, jimiž se vyznačují frameworky určené pro rychlý vývoj webových aplikací. Definuje sadu srovnávacích kritérií, která jsou následně použita při hodnocení dvou vybraných frameworků ? Ruby on Rails a CakePHP. Praktická část popisuje implementaci referenční aplikace s použitím obou frameworků. Závěr práce odvozuje ze získaných poznatků, pro jaké aplikace jsou tyto frameworky vhodné.

La sécrétion d'insuline est un phénomène physiologique majeur déclenché par l'entrée du glucose dans la cellule β-pancréatique. Elle est naturellement modulée par de nombreux facteurs comme des métabolites, des neurotransmetteurs et des hormones. Parmi les modulateurs hormonaux, les incrétines, dont le chef de file est le Glucagon Like Peptide (GLP-1), sont des amplificateurs gluco-dépendants de la sécrétion d'insuline. Ils activent la voie AMPc-PKA et leurs effets sur la glycémie sont à la base de stratégies pharmacologiques antidiabétiques. Cependant, si les actions physiologiques des incrétines sont bien connues, la compréhension des mécanismes moléculaires mis en jeu demeure incomplète. Pour ce travail, nous sommes partis de l'hypothèse suivant laquelle la PKA pourrait potentialiser la sécrétion d'insuline, par phosphorylation de cibles moléculaires spécifiques, grâce à son adressage par les A Kinase Anchoring Proteins (AKAPs) au niveau de la machinerie de l'exocytose. Cette étude s'appuie sur des techniques moléculaires d'invalidation génique (RNAi), de peptides inhibiteurs et de fractionnement subcellulaire, ainsi que sur des analyses en microscopie électronique et confocale. Durant ce travail, nous avons mis en évidence la distribution de la sous-unité RIIα de la PKA à la surface des granules d'insuline matures. Nous avons également montré que la suppression de l'expression de la sous-unité RIIα de la PKA, comme la dissociation des complexes de type PKARII-AKAPs provoquent une réduction importante de l'effet amplificateur du GLP-1 sur la sécrétion d'insuline. Ainsi, cette étude nous a permis d'identifier la sous-unité RIIα de la PKA comme l'isoforme indispensable à la potentialisation AMPc-dépendante de la sécrétion d'insuline induite par le GLP-1, et surtout de placer le granule d'insuline mature au centre des mécanismes liés à l'effet « incrétine ». Ce travail constitue une première étape vers l'identification des différents partenaires du complexe protéique impliqué dans la potentialisation de l'exocytose d'insuline par la voie AMPc-PKA. / Insulin secretion is a major physiological function triggered in the body upon glucose entry into pancreatic β cells. This process is naturally subject to modulation by numerous metabolites, neurotransmitters or hormones. Among the modulatory hormones, incretins, mainly Glucagon Like Peptide (GLP1), act on β cells as physiological amplifiers of glucose-dependent insulin secretion. Incretins are known to recruit the cAMP signaling transduction pathway and their effects on glucose homeostasis represent a current basis for promising anti-diabetic approaches. However, while physiological actions of incretins are well known, the molecular mechanisms underlying these actions are not fully understood.In this thesis, we based our work on the hypothesis that the PKA (cAMP-dependent protein kinase) might potentiate glucose-induced insulin secretion via direct phosphorylation of PKA targets at the level of the exocytosis components, through specific anchoring of the kinase to this microdomain by A-Kinase Anchoring Proteins (AKAPs).The present work involving specific molecular approaches, such as siRNA, cell-permeable peptide competitors, subcellular fractionations as well as confocal and ultrastructural analysis of β cells, culminated to provide compelling evidence that the RIIα PKA isotype is physically associated to mature insulin granules. We demonstrate that in pancreatic β cells, either suppression of RIIαPKA expression or endogenous disruption of RIIαPKA from AKAPs results in almost complete loss of GLP1-induced amplification of insulin secretion.In conclusion, the present work allowed the identification of RIIα as a crucial effector of the cAMP/PKA axis for the amplification by incretins of insulin secretion. This finding represents a first and important step towards the identification of the molecular partners involved in the GLP1-induced PKA-dependent potentiation of insulin exocytosis.

The aim of this study is to use a cognitive approach to analyse two novels that are considered to be part of the British literary canon: Jane Eyre (1847) by Charlotte Brontë and Emma (1816) by Jane Austen. The study aims to utilise close reading and thematic analysis of human emotion. The themes are as follows: the fear of losing a loved one, morals and values in relation to love and marriage, and feelings of disgust, aversion, antipathy and shame. Quotations from each novel are analysed with the theoretical framework of “theory of mind” and placed within the emotional frame of the thematic analysis. The aim of this is to provide possible scaffolding for learners of English as a foreign language, in an attempt to make canonised literature more easily accessible. Scaffolding may be needed for Swedish EFL learners to overcome the language barrier presented in literature from the 19th century. Further benefits of emotional scaffolding conform to requests of the Swedish Agency of Education and the Curriculum’s demands that education be conducted in such a way as to promote empathy, compassion and understanding for fellow humans. The analysis shows that strong emotional connection in the novels provide ample opportunity to analyse readers’ possible empathetic response, thus resulting in the opportunity for these responses to serve as scaffolding as well as an opportunity to improve empathetic ability.

The purpose of this qualitative research study was to identify difficulties some Swedish learners have with listening comprehension in the English 5 course in Upper Secondary Schools and to find methods of teaching such as scaffolding, schematic knowledge, preparation and peer cooperation that may prove successful. The methodology for this study was to test three groups of students representing three different programs of study at a high school in Sweden. These groups performed two different tasks to test theories about listening comprehension methods, and data was collected through test results and observations in the classroom, which were subsequently analyzed through discussion and comparison. The study showed that affective filters affected learning. However, scaffolding, schematic knowledge, preparation, and peer cooperation proved successful as reflected in higher all-around test scores. The researcher has attempted to identify the main aspects that make English listening comprehension difficult for Swedish learners, and to come up with ideas on how to break down the barriers to learning in order to promote improved listening comprehension in both live classrooms and in online learning situations.

Den här studien studerar hur lärare i årskurs 1–3 säger att de förbereder och stöttar sina elever inför och under muntliga framställningar. Fem lärare har intervjuats om vilka stödstrukturer de använder sig av under lektioner med fokus på muntlig framställning. Som en teoretisk bakgrund och analysverktyg kommer studien använda sig av ett sociokulturellt perspektiv, och särskilt begreppet scaffolding (stödstrukturer). Resultatet kategoriseras som antingen yttre eller inre stödstrukturer. Inre stödstrukturer behandlar det läraren gör för att stärka elevens självkänsla och bygga upp ett tryggt klassrumsklimat, medan de yttre stödstrukturerna innebär att läraren använder sig av mer konkreta hjälpmedel för att stötta eleverna att bli bättre och tryggare talare. De tydligaste stödstrukturerna lärarna i studien använder är: att förhålla sig till elevens proximala utvecklingszon, att modellera och ge eleverna strategier samt att ge återkoppling på elevernas muntliga framställningar, lärarna använder även stödstrukturer som syftar till att skapa ett gott klassrumsklimat.