Abstract Eutrophication and global warming are increasingly causing deterioration of aquatic ecosystems, and boreal freshwaters are especially vulnerable to these changes. Anthropogenic pressures and landscape characteristics influencing the functioning and structure of ecosystems vary with spatial scale (grain size i.e. study unit and extent i.e. study area). This emphasises that the understanding of spatial scale is a vital element when studying species distribution patterns. Moreover, spatial scale is often neglected in ecological assessments, in which the degree of ecological integrity of an ecosystem is assessed using selected biological groups. One of these groups is aquatic macrophytes. The aims of this thesis were (i) to study the distribution and richness of aquatic macrophytes in the boreal region in Finland at multiple scales and (ii) to evaluate the performance of ecological assessment metrics selected for Finnish lake macrophytes. The spatial extent at which aquatic macrophytes were studied had an important influence on the patterns found. Climatic factors associated with latitudinal and altitudinal gradient determined macrophytes at broad extent, although the patterns changed at finer regional extent. Moreover, this strong effect of climate could lead to the widening of distribution ranges of helophytes in boreal catchments during the 21st century due to the climate change. Many of these species have already widened their range limits during the previous century and increasing temperatures may create new niches for vegetation to colonize. Lake macrophyte richness, turnover and quality metrics showed a clear relationship with nutrient concentration in waters at landscape and regional extent. Helophytes and metrics were positively or inversely negatively related to nutrients, whereas species turnover and other life-form groups had a unimodal or non-significant response to nutrient availability. In addition, land use (agricultural and urban areas and forestry ditch drainage) influenced macrophytes directly through shore morphology changes and indirectly through water quality. Macrophytes were also explained at various scales by area and depth, which were related to habitat heterogeneity, and aquatic plants responded to water ionic and electrical characteristics (pH, alkalinity and conductivity). Ecological quality metrics of macrophytes appeared to be scale dependent, since land use adjacent to the lake shoreline had a higher influence on the metrics compared to land use of the whole catchment. However, the scale-related pattern in the effect of land use was not congruent between metrics, as the Trophic Index showed poorer performance compared to the proportion of type-specific species and Percent Model Affinity. This was presumably due to lack of helophytes in the species pool used and to reference values which were defined across lake types in the Trophic Index. Uneven performance of the metrics derived from different biological groups suggests that an approach integrating multiple lines of evidence on ecological status appears most feasible for assessment of the overall lake status. / Tiivistelmä Vesistöjen rehevöityminen ja ilmastonmuutos heikentävät vesiekosysteemien laatua, ja boreaaliset sisävedet ovat erityisen alttiita näiden uhkatekijöiden aiheuttamille muutoksille. Ihmistoiminnan aiheuttamien muutoksien ja luontaisten maisematekijöiden merkitys vesiekosysteemien toimintaan ja rakenteeseen vaihtelee mittakaavan (tutkimusyksikön ja -alueen) mukaan. Kuitenkin spatiaalisen mittakaavan merkitys on usein unohdettu ekologisissa arvioinneissa, joissa selvitetään ekosysteemin luonnontilaisuutta eri biologisilla lajiryhmillä. Vesikasvit ovat yksi usein käytetty biologinen ryhmä järvien ekologissa arvioinneissa. Tämän tutkimuksen tarkoitus on (i) tutkia vesikasvien levinneisyyttä ja runsautta Suomessa useissa mittakaavoissa, ja (ii) arvioida ekologisten luokittelumuuttujien toimivuutta järvien vesikasveilla eri mittakaavoissa. Mittakaava, jossa vesikasveja tutkittiin, vaikutti merkittävästi saatuihin tuloksiin. Leveysasteeseen ja korkeuteen liittyvä gradientti määritti vesikasvien levinneisyyttä alueellisessa mittakaavassa. Lisäksi ilmaston voimakas vaikutus vesikasveihin voi johtaa niiden levinneisyysrajojen laajenemiseen, koska ilmastonmuutos saattaa luoda edullisemmat kasvuolosuhteet kasvillisuudelle tällä vuosisadalla. Monet vesikasvilajit ovat jo levinneet pohjoisemmaksi 1900-luvulla, ja lämpötilojen nousu voi lisätä ekolokeroita vesikasvien levittäytymiselle. Vesikasvien runsaus, lajimäärä ja luokittelumuuttujat olivat selkeästi yhteydessä vesien ravinteisuuteen maisemallisessa ja alueellisessa mittakaavassa. Ilmaversoisilla vesikasveilla ja luokittelumuuttujilla oli positiivinen tai käänteisesti negatiivinen suhde ravinteisiin, kun taas lajimäärä ja muut vesikasvien kasvumuodot olivat unimodaalisessa tai merkityksettömässä yhteydessä ravinteisuuteen. Lisäksi maankäyttö, erityisesti maatalous, kaupunkiasutus ja metsäojitus, vaikutti vesikasveihin suoraan rantavyöhykkeen morfologisin muutoksin tai epäsuorasti ravinteisuuden kautta. Vesikasvien levinneisyyttä ja runsautta selitti myös pinta-ala ja syvyys, jotka liittyivät elinympäristön heterogeenisyyteen, sekä veden fysikaalis-kemialliset ominaisuudet, kuten pH, alkaliniteetti ja sähkönjohtokyky. Ekologiset luokittelumuuttujat olivat riippuvaisia mittakaavasta, koska rantavyöhykkeen läheisellä maankäytöllä oli suurempi merkitys muuttujille kuin koko valuma-alueen maankäytöllä. Kuitenkin mittakaavan merkitys vaihteli eri muuttujien välillä, kun referenssi-indeksi osoitti heikompaa vastetta maankäyttöön eri mittakaavoissa kuin tyyppilajien suhteellinen osuus ja prosenttinen mallin samankaltaisuus. Tämä luultavasti johtui siitä, että referenssi-indeksissä ilmaversoiset vesikasvit puuttuivat tutkittavista lajeista ja referenssiarvot olivat yhteiset riippumatta järvityypistä. Eri biologisiin ryhmiin perustuva luokittelujärjestelmä ilmensi hyvin vaihtelevasti ekologista laatua, minkä vuoksi eri muuttujia yhdistävä menetelmä, joka arvioi vesimuodostuman kokonaistilaa, on toteuttamiskelpoisin lähestymistapa boreaalisissa järvissä.

Theoretical part follow up possibilities of a teacher in self-education of students with Czech as a second language problematic as well as preparation for entry to class for students with Czech as a second language and their teachers as their mission should be to create welcoming climate in the class. I also describe the key terms in field of students with Czech as a second language in Czech Republic and Finland as well. In the practical part I prepare questionnaires for teachers with the goal to identify the level of awareness on this issue, which I deepen via subsequent interviews with selected teachers. Based on personal experience from an internship in Finland than the findings from interviews and study of available literature to prepare a workshop for teachers. I would also like to prepare a variety of examples of good practice and inspiration for teachers. KEYWORDS inclusion, individuality, teacher, respect, environment, group integration, immigrant pupils, pupil with a different mother tongue, multicultural education, primary/elementary school, education in Finland, inspiration for teachers, workshop

Abstract In the Swedish Kingdom, of which Finland was a part until the 19th century, the parish burial records specified the cause of death earlier than other European countries. Using the information contained in 1.2 million death records from 234 different parishes, the impact of the main infectious diseases inflicted upon the Finnish population, during the period 1749–1850, is analyzed. The study is focused on the temporal and geographical distribution of three of the main epidemics; gastroenteritis, malaria and smallpox. The Industrial Revolution, the Demographic Transition and the Bacteriological Era only arrived to Finland at the end of the 19th century. The population analyzed, living at a time prior those changes, was therefore rural, scattered and with high birth and mortality rates. It was, therefore, helpless in front of many illnesses. Infectious diseases were the main cause of death, especially among children. One sixth of all analyzed deaths can be attributed to these three causes of death studied. Acute gastroenteritis generated mortality, constantly in its endemic areas (southeast of the country and Ostrobothnian coast) and also in the form of large epidemics, accompanying other factors affecting the population, such as war or famine. Smallpox was endemic in the country and caused periodic epidemic peaks which generated high mortality among children. The most densely populated areas acted as reservoirs from which the disease spread outwards the rest of the country. The generalization of the practice of vaccination, from the first decades of the 19th century, modified both the spatiotemporal distribution of the epidemics and the age distribution of smallpox mortality. Under the period studied, malaria was endemic in the southwest of Finland, being of most importance in the Åland Islands. The temporal variations in the incidence of this disease do not seem to be related to crises in the population, but rather due to environmental factors. The above causes of death greatly influenced the modulation of mortality in 18th and 19th century Finland. / Resumen En el Reino de Suecia, al que pertenecía Finlandia hasta el siglo XIX, los registros parroquiales de enterramiento especificaban la causa de muerte más tempranamente que en otros países de Europa. Utilizando la información contenida en 1,2 millones de registros de defunción, provenientes de 234 parroquias diferentes, se analiza el impacto de las enfermedades infecciosas en la población de Finlandia entre 1749 y 1850. Se estudia en especial la distribución temporal y geográfica de las mayores epidemias de gastroenteritis aguda, viruela y paludismo. Ni la revolución industrial ni la transición demográfica ni la era bacteriológica llegaron a Finlandia hasta finales del siglo XIX. La población en la época de estudio era, por tanto, rural, dispersa, con altos índices de natalidad y mortalidad y estaba indefensa ante la mayor parte de las dolencias. Las enfermedades infecciosas eran la principal causa de muerte, especialmente entre los niños. Al conjunto de las tres causas de muerte estudiadas, gastroenteritis, viruela y paludismo, puede atribuirse un sexto del total de las muertes analizadas. La gastroenteritis aguda causaba una importante mortalidad de manera constante en sus áreas endémicas (sureste del país y costa de Ostrobotnia) y una mortalidad catastrófica, en forma de grandes epidemias, en coincidencia con alteraciones en la población tales como guerras o hambrunas. La viruela era endémica en el país y se manifestaba en forma de picos epidémicos periódicos que generaban gran mortalidad entre los niños. Las zonas más densamente pobladas actuaban como reservorios desde los cuales la enfermedad se expandía al resto del país. La generalización del uso de la vacuna a partir de las primeras décadas del siglo XIX modificó tanto la distribución espaciotemporal de las epidemias como su perfil de mortalidad por edades. El paludismo era endémico en el suroeste de Finlandia durante el periodo de estudio, siendo especialmente importante en las Islas åland. Las variaciones en la importancia de esta enfermedad no parecen responder a crisis en la población sino a factores ambientales. Las causas de muerte estudiadas modularon de manera importante la mortalidad general de la Finlandia de los siglos XVIII y XIX. / Tiivistelmä Ruotsin kuningaskunnassa, johon Suomi 1800-luvulle saakka kuului, hautauksia koskevissa kirkonkirjoissa spesifioitiin kuolinsyy aikaisemmin kuin muissa Euroopan maissa. Tässä tutkimuksessa analysoidaan 234 eri kunnasta peräisin olevaa 1,2 miljoonan henkilön kuolintilastoon sisältyvää informaatiota infektiosairauksien vaikutuksesta Suomen väestöön vuosien 1749 ja 1850 välillä. Erityisesti tutkitaan akuutin mahasuolitulehduksen, isonrokon ja malarian merkittävimpien epidemioiden ajallista ja maantieteellistä levinneisyyttä. Teollinen vallankumous kuin myöskään väestöllinen muutos tai bakteriologinen aikakausi eivät saapuneet Suomeen 1800-luvun loppuun mennessä. Tutkittavan aikakauden väestö oli siten maaseudulla elävää, hajanaista, sillä oli korkea syntyvyys ja kuolleisuus ja se oli suojaton suurinta osaa sairauksia vastaan. Infektiosairaudet olivat pääasiallisin kuolinsyy, erityisesti lasten keskuudessa. Tämän kolmen tutkitun kuolinsyyn joukon, mahasuolitulehduksen, isonrokon ja malarian, voidaan katsoa aiheuttaneen kuudenneksen analysoitujen kuolemien kokonaismäärästä. Akuutti mahasuolitulehdus aiheutti tasaisesti merkittävän kuolleisuuden yleisillä esiintymisalueillaan (maan kaakkoisosa ja Pohjanmaan rannikko) ja katastrofaalisen kuolleisuuden suurten epidemioiden muodossa samanaikaisesti sellaisten väestössä tapahtuvien muutosten kuten sotien tai nälänhädän kanssa. Isorokko oli maassa yleisesti esiintyvää ja ilmeni jaksottaisten epidemiahuippujen muodossa, jotka aiheuttivat suuren kuolleisuuden lasten keskuudessa. Tiheimmin asutetut alueet toimivat reserveinä, joista sairaus levisi loppuun osaan maata. Rokotuksen käytön yleistyminen 1800-luvun ensimmäisistä vuosikymmenistä lähtien muutti niin epidemioiden alueellista ja ajallista levinneisyyttä kuin sen kuolleisuusprofiilia ikäluokittain. Malaria oli yleisesti esiintyvää Lounais-Suomessa, ja tutkittavana aikakautena se oli erityisen merkittävää Ahvenanmaan saaristossa. Muutokset tämän sairauden merkittävyydessä eivät vaikuta vastaavan väestökriisejä vaan ilmastollisia tekijöitä. Tutkitut kuolinsyyt muuttivat merkittävästi kuolleisuutta 1700- ja 1800-lukujen Suomessa.

Abstract Trade between Finland and Japan underwent remarkable development in both quantity and value from the early commercial connections at the beginning of the 20th century until the 1970s and the first oil crisis. At first, the exports to Japan and imports from Japan were handled by European trade intermediaries. Gradually these indirect trade networks were superseded by semi-direct and direct networks between Finnish and Japanese companies. Trade networks and their evolution steered the flow of goods, which for Finnish exports mainly consisted of forest industry products, namely, pulp and paper. The nature of Japanese imports was, however, more versatile, consisting of readymade consumer goods, such as textiles. Since the 1950s, the imports have been mostly high technology products – cameras and cars and related goods. Bilateral trade relations were especially significant from the standpoint of Finnish foreign trade, as Japan became one of Finland’s most important trading partners. Their trade relationship also had a broader significance for international commerce, especially in the early 1960s when Finland became the first market in Europe to start regular imports of Japanese cars. This study establishes a network theory of international trade relations based on an actor tier division between and within trade and trade policy activity. The trade activities by private companies is divided into three types of networks, which then form direct, semi-direct and indirect export and import activities. The same network type division also applies to trade policy activity by governments and other actors. Based on extensive empirical evidence, it is argued that the types of cooperation (networks) between companies and their evolution have determined the development leading to commercial success, stagnation, or a downward trend in Finnish-Japanese trade. On the other hand, the role of trade policy relationships has in most cases been confined to setting or dismantling the limitations of actual trade activity. Trade policy relations further have played only a minor role in promoting trade, which is fundamentally based on the network building that take place between private corporations. An extensive amount of archival and other sources collected from archives and libraries in Finland and Japan were used in this doctoral thesis. / Tiivistelmä Suomen ja Japanin välinen tavarakauppa kehittyi määrässä ja arvossa mitattuna 1900-luvun alun pienestä purosesta vuolaaksi virraksi 1970-luvun ja ensimmäisen öljykriisin vuosiin mennessä. Yhteyksien alkuvaiheessa vienti Japaniin ja tuonti Suomeen kulkivat eurooppalaisten välikäsien kautta, mutta vähitellen nämä kaupan epäsuorat verkostot saivat rinnalleen suomalaisten ja japanilaisten yhtiöiden väliset suorat ja välittömät yhteistyöverkostot ja lopulta korvautuivat niillä. Verkostot ja niiden evoluutio ohjasivat kaupan tavaravirran kehitystä, joka suomalaisen viennin osalta painottui puunjalostusteollisuuden tuotteisiin ‒ pääasiassa selluloosaan ja paperiin. Japanilaisten tavaroiden tuonti oli rakenteeltaan monipuolisempaa koostuen suoraan kuluttajille tarkoitetuista kappale- ja tekstiilitavaroista ja 1950-luvulta lähtien korkean teknologian tuotteista, kuten kameroista ja henkilöautoista. Kahdenkeskisten kauppasuhteiden merkitys korostui varsinkin Suomen ulkomaankaupassa, sillä Japanista tuli yksi Suomen huomattavimmista kauppakumppaneista. Kauppasuhteilla oli kahdenkeskisiä yhteyksiä laajempiakin vaikutuksia, joista ehkä merkittävin oli japanilaisten henkilöautojen pysyvä rantautuminen Suomen kautta Euroopan markkinoille 1960-luvun alussa. Tutkimuksen tuloksena on syntynyt kansainvälisten kauppasuhteiden verkostoteoria, joka perustuu kaupan ja kauppapolitiikan väliseen toimijatasojakoon. Kauppasuhteiden kaupallinen toiminta jakautuu verkostotyypeittäin välittömään, suoraan ja epäsuoraan vienti- ja tuontitoimintaan samoin kuin kauppapoliittinenkin toiminta omissa vuorovaikutussuhteissaan. Tutkimuksen laajat empiiriset näytöt osoittavat, että yritysten välisen yhteistyösuhteen eli verkoston tyypistä ja evoluutiosta riippuen on kaupallisten toimijoiden välinen vuorovaikutus joko kasvanut, jähmettynyt tai kuihtunut pois. Kauppapoliittisilla suhteilla oli Suomen ja Japanin väliseen kauppavaihtoon ennen kaikkea rajoittava ja vähäisemmässä määrin edistävä vaikutus. Yritysten välisten yhteistyöverkostojen synty ja kehitys perustuivat jokaisen yhtiön omaan myynti- ja ostopolitiikkaan, jolla toimijat määrittelivät suhteensa kohdemarkkinoihin ja yhteistyökumppaniensa kanssa käytävään kaupalliseen toimintaan. Tutkimuksessa on laaja-alaisesti hyödynnetty useiden kaupan ja kauppapolitiikan toimijoiden lähdeaineistoja Suomesta ja Japanista. / 要旨 １９００年代初頭から１９７０年代に至るまで、フィンランドの対日本貿易は輸出入数量に加えて、通商関係上の重要性という観点からも目覚ましい発展を遂げてきた。貿易開始当初、両国間の取引は在欧仲介業者を通して行われる間接貿易の形式がとられていたが、次第にフィンランドと日本の企業間ネットワークを利用した直接貿易や準直接貿易がそれに取って代わるようになっていった。さらに、貿易ネットワークとその発展は物流動向にも影響をもたらした。フィンランドは主に森林資源を利用した産業製品、つまりはパルプや印刷紙の輸出に重点を置き、日本はフィンランドとの貿易開始当初より、織物をはじめとした多岐にわたる既製品を輸出しており、特に１９５０年代からはカメラや自家用車といったハイテク製品の輸出に主軸を置いてきた。 日本が対外貿易における最重要取引国のひとつになったため、フィンランドにとって日本との二国間貿易は特に重視すべきものであった。１９６０年代、フィンランドは日本製自家用車をヨーロッパ諸国に定期的に輸出するための玄関口としても重要な役割を果たしていたため、二国間貿易が与える影響は日本とフィンランドの二か国にとどまらず、より広範に及ぶものになった。 本研究により、商業活動と貿易政策の両方を取り巻く当事者たちによって構成された分割多重構造に基づく国際貿易のネットワーク理論が導き出された。企業間の通商関係は直接貿易・準直接貿易・間接貿易の三つのネットワーク形態に分類され、同様のネットワークの分類型は国の貿易政策によって結ばれた通商関係の分類にも適用できるものである。幅広い経験的証拠に基づいた研究により、フィン日貿易においては、企業同士の協力体制や企業間のネットワーク展開が、取引を商業的成功へと発展させていくか、もしくは逆に停滞・停止させてしまうかを左右する要因であったことが明らかになった。その一方で、貿易政策によって結ばれた国家間の通商関係は概して実質的には貿易活動を制限し、さらには阻害する要因となっていたと結論付けられた。貿易契約締結や貿易活動の発展は民間企業が各自で結んだ売買契約、即ち民間企業の間に構築されたネットワークを基盤としており、貿易政策としての通商関係が貿易関係促進のために果たす役割は事実上軽微なものであった。 本論文は、フィンランドと日本において収集した経済・経済政策に関する広範な文献資料を用いて執筆されたものである。

The Nordic welfare state is usually referred to as the most successful model of its kind; this social system based on the principle of universalism is a common ideal for other European states. The goal of the diploma thesis The Nordic Welfare State Model is to introduce this social model, both from a theoretical and practical point of view. The description of theoretic models as well as the history of European welfare states are vital in order to understand the functioning of social systems; however the main purpose of this paper is to characterize the Nordic welfare state model through the examples of Denmark, Finland, Norway and Sweden and to capture the main commonalities and disparities in comparison with the rest of Europe. Based on up-to-date analyses of mainly Scandinavian researchers as well as reports of international organizations this paper offers an extensive analysis of the Nordic Welfare State Model.

This diploma thesis is focused on taxation of personal income of dependent activity in the Czech republic and Finland. First, the basic context of primary freedoms in European union are defined. Then the relevant legislation concerning taxation of chosen income category in the Czech republic and Finland are described. Using these informations we calculate and compare the tax burden of several model taxpayers in these two countries.

The thesis focuses on the translations of Czech literature in Finland, specifically on the person of eminent translator from Czech into Finnish, Kirsti Siraste. It describes the historical context of the second half of the 20th century when Siraste worked as an active translator, the ideology of the era which influenced the whole social climate, i. e. the translator's and publisher's work as well; and the position of Czech literature in Finland at that time. The thesis also maps the comprehensive situation of literary translation in Finland because Czech literature is a part of literary translation production as a whole. Another focus point of the thesis is the research of norms in literary translation and Finnish literary production as well. The last part of the thesis is a translatological analysis of one of Siraste's translations, specifically The Unbearable Lightness of Being by Milan Kundera. The analysis consists of a comparison of the Czech and the Finnish text focusing on political references, which might become a subject of (self-)censorship, and other realities in the text; and other integral parts of translatological analysis - characteristics of Milan Kundera as a writer, and his work, the Czech version of the novel as a whole, the translation in the context, and the reception of the...

Regardless of culture, socio-economic background, and quality of life, all students deserve the highest quality of education. But the reality is, many education systems around the world do not offer it. Investing in structural reforms in education has the potential to boost economic growth in countries around the world. By learning from different education systems strengths and weaknesses, policy decisions can be made that ensure students are given the opportunity for higher educational outcomes. This study analyzes high, middle, and low quality education systems around the world and the infrastructures that lead to educational success or failure. Fifteen education systems are chosen for this study which includes Shanghai-China, Singapore, Japan, Finland, Canada, Portugal, United States, Luxembourg, Spain, Hungry, Brazil, Argentina, Indonesia, Qatar, and Peru. Each system is analyzed in terms of its teacher quality, curriculum, school system structure, and educational equity. From this study, it appears that there is a high-correlation between four indicators and top- educational success. These four indicators include having a highly selective model for hiring teachers, recruiting teachers from a top-pool of graduates, having a high-level of prestige held for teachers in society, and insuring students of low socio-economic status are given equal educational opportunities for success. Recommendations for a new teacher training and selection model are discussed based on the top four indicators. These recommendations could cause educational gains for both the United States and other systems around the world.

Today humankind is facing numerous sustainability challenges that require us to question CO2 intensive practices like those present in the transport and energy sector. To meet those challenges, many countries have adopted ambitious climate targets. Achieving such targets requires an understanding of the wider socio-technical context of transitions. The aim of this licentiate thesis is therefore to analyse such socio-technical transitions towards low-emission futures enabled by the electrification of passenger cars and high voltage grid development. A combination of different transitions theories (for ex. Multi-level perspective and Technological innovation systems) and institutional theory has been used. To reach the aim paper I analyses the climate impacts of electric vehicles (EVs) and policy measures to achieve a breakthrough scenario for EVs. The results show that a mixture of short and long term policies are needed that take into account the technology development stage and behavioural aspects of EV adopters. Paper II addresses the need to include the high voltage transmission grid and its planning procedures as a central part of debates on transitions. Therefore the opportunities, challenges and reasons for conflict in the established regime are studied. The results show that in order to achieve a sustainable grid development regime, it is necessary to spend time on achieving legitimacy and social sustainability. The third paper uses semi-structured expert interviews and focuses on innovation dynamics for EV adoption. By focusing on dynamics instead of single policy measures, it is possible to grasp interactions within a niche, but also in between a niche, regime and landscape. The results show that strong initial technology legitimacy was needed to start substantial innovation dynamics. This could be further strengthened with a strong and broad coalition of actors. Both those factors led, if present, to an improved variety and match of policy instruments. As such this thesis has shown that transitions are not just about technology or policy instruments as such but about the dynamics and processes needed to enable them. This can be relevant in other transitions that otherwise may underestimate the importance of these components. / <p>QC 20170512</p> / Norstrat

The European Commission's long-standing strategy to achieve climate neutrality by 2050 has rekindled enthusiasm for hydrogen as a key vector that could reduce emissions. The stakeholders in the European energy system have their full attention focused on this vector. Vätgas Sweden, as a market player together with other organizations, seeks through this research to understand the current outlook for the low-carbon hydrogen market in the countries of the Baltic Sea region and Ukraine, which would help to penetrate and strengthen economic and political ties within the European Union. I present insights based on information from 2022 and estimates of future hydrogen production and demand through 2035 within the geographic scope along with interview results from follow-up sessions with project member organizations. This enabled the identification of barriers and drivers for viable business development. The comprehensive global review of hydrogen projects up to May 2024 considered data on project phasing, hydrogen production technology, demand and installed production capacity through harmonized modelling and statistical inference. The analysis explores the main evidence on production technologies and methods of handling blue and green hydrogen to meet the Baltic Sea region's decarbonization targets, examining the potential for trade. I highlight the overlapping barriers and drivers in the hydrogen market of Denmark, Estonia, Finland, Germany, Lithuania, Latvia, Poland, Sweden and Ukraine. The considered analysis adds a more realistic estimation of hydrogen forecasts by showing a better picture of the context in the Baltic Sea region. Vätgas Sweden plans a series of projects and studies analysing European trends in low-carbon hydrogen production to provide stakeholders, specialists and scientists around the world with the current level of knowledge on the essential barriers and drivers in the period of its industrial emergence. / Europeiska kommissionens mångåriga strategi för att uppnå klimatneutralitet till 2050 har återuppväckt entusiasmen för väte som en nyckelvektor som kan minska utsläppen. Intressenterna i det europeiska energisystemet har sin fulla uppmärksamhet fokuserad på denna vektor. Vätgas Sverige, som marknadsaktör tillsammans med andra organisationer, söker genom denna forskning förstå de nuvarande utsikterna för vätgasmarknaden med låga koldioxidutsläpp i länderna i Östersjöregionen och Ukraina, vilket skulle bidra till att penetrera och stärka ekonomiska och politiska band inom Europeiska unionen. Jag presenterar insikter baserade på information från 2022 och uppskattningar av framtida väteproduktion och efterfrågan fram till 2035 inom det geografiska området tillsammans med intervjuresultat från uppföljningssessioner med projektmedlemsorganisationer. Detta gjorde det möjligt att identifiera hinder och drivkrafter för livskraftig affärsutveckling. Den omfattande globala översynen av väteprojekt fram till maj 2024 tog hänsyn till data om projektfas, väteproduktionsteknik, efterfrågan och installerad produktionskapacitet genom harmoniserad modellering och statistisk slutledning. Analysen undersöker de viktigaste bevisen på produktionsteknologier och metoder för att hantera blått och grönt väte för att uppfylla Östersjöregionens avkolningsmål, och undersöker potentialen för handel. Jag lyfter fram de överlappande barriärerna och drivkrafterna på vätgasmarknaden i Danmark, Estland, Finland, Tyskland, Litauen, Lettland, Polen, Sverige och Ukraina. Den övervägda analysen lägger till en mer realistisk uppskattning av väteprognoser genom att visa en bättre bild av sammanhanget i Östersjöregionen. Vätgas Sverige planerar en serie projekt och studier som analyserar europeiska trender inom vätgasproduktion med låga koldioxidutsläpp för att förse intressenter, specialister och forskare runt om i världen med den nuvarande kunskapsnivån om de väsentliga barriärerna och drivkrafterna under den industriella framväxtperioden. / La estrategia de larga data de la Comisión Europea para lograr la neutralidad climática para 2050 ha reavivado el entusiasmo por el hidrógeno como un vector clave que podría reducir las emisiones. Los actores del sistema energético europeo tienen toda su atención centrada en este vector. Vätgas Suecia, como actor del mercado junto con otras organizaciones, busca a través de esta investigación comprender las perspectivas actuales del mercado del hidrógeno bajo en carbono en los países de la región del Mar Báltico y Ucrania, lo que ayudaría a penetrar y fortalecer los lazos económicos y políticos dentro de la Unión Europea. Presento ideas basadas en información de 2022 y estimaciones de la producción y demanda futura de hidrógeno hasta 2035 dentro del alcance geográfico junto con los resultados de entrevistas de sesiones de seguimiento con organizaciones miembros del proyecto. Esto permitió identificar barreras e impulsores para el desarrollo empresarial viable. La revisión global integral de los proyectos de hidrógeno hasta mayo de 2024 consideró datos sobre las fases de los proyectos, la tecnología de producción de hidrógeno, la demanda y la capacidad de producción instalada a través de modelos armonizados e inferencia estadística. El análisis explora la evidencia principal sobre las tecnologías de producción y los métodos de manejo del hidrógeno azul y verde para cumplir los objetivos de descarbonización de la región del Mar Báltico, examinando el potencial para el comercio. Destaco las barreras y los impulsores superpuestos en el mercado del hidrógeno de Dinamarca, Estonia, Finlandia, Alemania, Lituania, Letonia, Polonia, Suecia y Ucrania. El análisis considerado añade una estimación más realista de las previsiones de hidrógeno al mostrar una mejor imagen del contexto en la región del Mar Báltico. Vätgas Suecia planea una serie de proyectos y estudios que analizan las tendencias europeas en la producción de hidrógeno con bajas emisiones de carbono para proporcionar a las partes interesadas, especialistas y científicos de todo el mundo el nivel actual de conocimiento sobre las barreras e impulsores esenciales en el período de su surgimiento industrial. / BaSeH2, Baltic Sea Region Hydrogen Network